LKL Keskustelupalsta

Nyt kun vanhat keskustelut ei enään toimi ,niin muistelisin nähneeni joskus kuvan upotetuista rihloista..kiinnostaisi nähdä kuinka asia on toteutettu.

Minulla on ollut oheisen kuvan mukainen ränni, jossa rihlat on upotettu rännin pohjassa oleviin syvennyksiin siten että rihlan yläpinta on rännin pohjan tasossa.
- Hiput ei karkaa rihlan alta
- Virtaus pysyy stabiilina kun ei tarvita rihlojen edessä olevia kiilamaisia "ohjureita"
- Rihlat pysyy paikoillaan ilman erityisiä kiinnityssysteemejä
download/file.php?mode=view&id=219http: ... iew&id=218

Juurikin. Kiitokset!

Miten ne upotetut rännit on toiminut käytännössä, jos voisit hieman kertoa aiheesta lisää. Homma kiehtoo älykkyydellään.

Upotetut rihlat ovat toimineet hyvin.
Yksinkertainen rakenne toimii kuin "junan vessa".

Minulla oli tosiaan kolme kolmen metrin pituista ränniä, joissa kussakin kaksi 30 cm pituista upotettua rihlaa, rihlaa yhteensä 180 cm. Jokainen rihla on erilainen, erilaiset kallistukset ja välit.
Rihlojen korkeus on 25 mm ja leveys 125mm kuten myös rännin leveys.
Upotuksen lähtöpää on jonkin verran kallistettu. Tämä helpottaa rännin tyhjennystä.
Upotuksen etuna on vielä se että vesi virtaa tasaisesti rihlan yli, ei tule haitallisia pyörteilyjä kuten perinteisissä ränneissä.
Useinkin koemielessä vaskasin jokaisen rihlan erikseen. Hiput oli suurimmalta osin ensimmäisessä rihlassa.
Kolmannen rännin viimeisissä rihloissa käytännöllisesti katsoen ei koskaan ollut mitään.

Rännit ja pesupöytä on valmistettu lasikuidusta. Tämä sallii vapaamman muotoilun ja ovat kevyet. (Lähimmälle autotielle on matkaa 4 km)
Lasikuitu on yllättävän kestävää ränni ja pesupöytäkäytössä. Useamman sadan sorakuution huuhdonnan jälkeenkään ei ole juurikaan kulumia.

Pari sanaa rännien leveydestä.
Yleensä rännit ovat tarpeettoman leveitä, 100 -125 mm on riittävä tavalliselle lapiokaivajalle. Leveämmällä rännillä saa lisää kapasiteettia mutta samalla veden tarve kasvaa suoraan leveyden mukaan. Leveässä rännissä sora ei tahdo kulkea tasaisesti koko rännin leveydellä.

Oheisessa kuvassa on käyttämäni pesupöytä.
Ensin kasataan pöydän tasaiselle osalle iso kasa soraa ja sen jälkeen lapiolla tönimällä ja veden avulla syötetään soraa sopivasti siten että ränni ja rihlat ehtivät käsitellä sen.
Isommat kivet työnnetään lapiolla varpamallisen seulan yli jätekasaan.
Varpamallisen seulan etuja verkkoseulaan on, kivet ei tartu kiinni kuten verkkosulan silmiin, juuret ja ruohot ei tartu kiinni.

Kullan saanti on suoraan verrannollinen käsitellyn soran määrään ja tässä auttaa luotettava ja hyvin toimiva laitteisto.

Kiitos selvityksestä!

Sen verran enskertalainen näis hommis,että tulee semmonen kun sattuu mutta kait tuolla neljä päivää pärjää ja jos sit jättäis liitonvaltaukselle muiden käyttöön.

Ritilä saattaa olla huono,mutta niistä tehdään mitä nurkista löytyy