Rännikulman tarkastus

Kaikkea pohjakallion ja perämaiden väliltä
matson1
Viestit: 219
Liittynyt: 14 Syys 2017, 15:11

Rännikulman tarkastus

Viesti Kirjoittaja matson1 » 04 Marras 2019, 16:12

Hei tarkastatteko miten tuon rännikulman, vai katsotteko vain silmämääräsesti ?
Itse katson silleen että muutaman sankon n. 15 jälkeen otan maanäytteen rännin päästä tippuneesta tavarasta ja vaskaan sen, jos siinä on kultaa niin joko ränni on liian jyrkkä tai vesivirtaa liian kovaa. Mites muut.

Avatar
jomsa
Viestit: 111
Liittynyt: 17 Heinä 2017, 13:57

Re: Rännikulman tarkastus

Viesti Kirjoittaja jomsa » 04 Marras 2019, 17:44

Rihloista päättelen lähinnä. Etteivät ole aivan täynä, mutta eivät tyhjiäkään. Tietenkin voipi vaikuttaa veden nopeuskin tähän, mutta minusta ne on kiinni toisissaan nuo kaksi asiaa niin, että joko kulmalla tai veden nopeudella säätää. Kumpikin itsenään ei merkitse, vaan yhteisvaikutus.
Kultaa ja tietotekniikkaa vuodesta 1990 asti.
Kaarrepankki 2003 - 2020
JOMSATUBE videoita kaivuusta ja muusta :
https://www.youtube.com/channel/UCoPZwp ... JjKnkSF99Q

Hardyman
Viestit: 156
Liittynyt: 30 Elo 2017, 12:18

Re: Rännikulman tarkastus

Viesti Kirjoittaja Hardyman » 04 Marras 2019, 19:02

Tätä aihetta on kyllä käsitelty mutta menivätkö ne tekstit manan majoille, silloin kun vanhat palstat nollattiin?

Aihe on kuitenkin ajankohtainen aina, kaadon kulma on aina katsottava, kun ränniä virittää pyyntikuntoon. Puhelimeen saa työkaluohjelman, josta löytyy "vesivaaka" jolla homma hoituu. Siitä huolimatta asensin omiin ränneihini, mekaaniset, metalliset astemittarit, tosin näillä saa "kaadon" lukeman, vain manuaalisesti asteina, sen saa kuitenkin riittävän tarkasti, jos näkö toimii ?Poikittaiseen vaakatasoon käytän 25 cm:n vesivaakaa.

Tulevana kesänä pitää keskittyä enemmän tuohon vesimäärään ja virtaukseen, josko sen saisi toimimaan? Aikaisemmin olen ajanut ränneissäni vesimäärää, jolla korkein rihla ylittyy noin 20 mm , eikä ole kyllä aavitustakaan, miten sitä riittävyyttä mittaisi, kuin ämpäreillä, rännin päästä? Pumpuissa on kyllä varaa, kun olen ajanut niitä, lähes tyhjäkäynnillä.

Rihlat ovat olleet sopivasti puolillaan mutta olen ilmeisesti ajanut maata, hieman liian nopeasti, koska "upassa" on vielä huomattavasti epäpuhtauksia? Johtuneeko vesimäärästä, vai kulmasta? Tätäkin pitää kokeilla, jahka tuo tuleva kesä osuu taas kohdalle?

matson1
Viestit: 219
Liittynyt: 14 Syys 2017, 15:11

Re: Rännikulman tarkastus

Viesti Kirjoittaja matson1 » 04 Marras 2019, 20:21

Niin vielä tietenkin noita rihlojahan pitää seurata että kivet pyörii ja rihlat pysyy auki.
Mutta jos tuota koe vaskausta ei tee, niin miten tietää meneekö tavaraa ohi ?

Avatar
jomsa
Viestit: 111
Liittynyt: 17 Heinä 2017, 13:57

Re: Rännikulman tarkastus

Viesti Kirjoittaja jomsa » 05 Marras 2019, 19:37

matson1 kirjoitti:
04 Marras 2019, 20:21
Niin vielä tietenkin noita rihlojahan pitää seurata että kivet pyörii ja rihlat pysyy auki.
Mutta jos tuota koe vaskausta ei tee, niin miten tietää meneekö tavaraa ohi ?
Itse asiassa olikohan Telilän Ami kerran minulle sanoi kun tätä asiaa pohdimme... että joskus on parempi kun ei liikaa pohdi sitä. Menee yö unet. :D
Kultaa ja tietotekniikkaa vuodesta 1990 asti.
Kaarrepankki 2003 - 2020
JOMSATUBE videoita kaivuusta ja muusta :
https://www.youtube.com/channel/UCoPZwp ... JjKnkSF99Q

Hardyman
Viestit: 156
Liittynyt: 30 Elo 2017, 12:18

Re: Rännikulman tarkastus

Viesti Kirjoittaja Hardyman » 05 Marras 2019, 20:20

matson1 kirjoitti:
04 Marras 2019, 20:21
Niin vielä tietenkin noita rihlojahan pitää seurata että kivet pyörii ja rihlat pysyy auki.
Mutta jos tuota koe vaskausta ei tee, niin miten tietää meneekö tavaraa ohi ?
Tarkastuksen voi nähdäkseni tehdä rihloilta, kun rakentaa rihlat niin, että ne voi irroittaa yksitellen (uramatot) tai ruutumaton ja lopuksi metallirihlan, jos sellainen on asennettuna? Mikäli erillisiä rihloja on kolme, niin ne tyhjennetään yksitellen ja katsotaan, mihin asti kulta on "uinut", jos kolmannessa-/viimeisessä osiossa ei ole kultaa, niin ei sitä ainakaan merkittävästi ole ränninpäästäkään poistunut!

Kokemusta ei paljon ole mutta opetellaan, josko sitä jotain vielä vanhana oppisi?

HannuF
Viestit: 144
Liittynyt: 31 Elo 2017, 19:23
Paikkakunta: Heby Ruotsi

Re: Rännikulman tarkastus

Viesti Kirjoittaja HannuF » 14 Marras 2019, 09:39

Itsellä kyllä ei ole sen paremmin astemittaa kun vatupassiakaan. Poikittaisen kallistuksen säädän kun pumppu on käynnissä. Muutoin kyllä 9-11astetta pitäisi olla kohdallaan. Veden määrähän on riippuvainen sisäkaluista. Rännin pituudella ei ole vaikutusta vedenmäärään, leveydellä kylläkin.
Ruotsinsuomalainen kullankaivaja Lemmenjoen Kaarreojalla.

Jänkäkurppa
Viestit: 69
Liittynyt: 30 Elo 2017, 09:26
Paikkakunta: Kittilä

Re: Rännikulman tarkastus

Viesti Kirjoittaja Jänkäkurppa » 19 Marras 2019, 14:08

Minulla on ollut sama rännityssysteemi jo 24 kesänä enkä enää jaksa innostua kovin paljon rännitekniikasta vaikka aina pitäisi kiinnostusta olla.

15 cm levyisessä ja 3.2 m pitkässä puurännissäni on 2 m pitkä 3 mm vahvuisesta alumiinista taivutettu U-muotoinen sisäränni. Alumiiniränniä käytin aikoinaan kun kantelin sitä liiton valtauksilla 1990-luvun alussa ennenkuin hankin oman valtauksen. Alumiinirännin yläosassa ei ole sivulle taitettuja osia. Puurännin ja alumiinirännin väliin tahtoo aina mennä hiekkaa, mikä levittää puuränniä. Siksi taivutin pitkät naulat alumiinirännin yläreunojen yli, jolloin rakoihin ei pääse hiekkaa. Metallisten sisärännien yläosan taivutus sivulle on hyvä ratkaisu. Rihlarännä yennen on 3.2 m pituinen puuränni, minkä reunalla on kalteva lava, mihin heitän soran. Vesi sitten kuljettaa soran alapuolen rihlaränniin. En käytä pesukaukaloa. Minä tykkään ränneistä, mitkä ovat painavia eivätkä pienestä töytäisystä heilu. Ovathan ne painavat siirtää mutta vielä olen jaksanut. Rihlarännin perässä on sitten yleensä yksi lisäränni viemässä soran kauemmas.

Normaalisti käytin monia vuosia pelkästään pohjallisia metallirihloja, joita oli kolme kappaletta peräkkäin. Metallirihlaosuus kussakin oli noin 40 cm ja noin 10 cm etuosa oli viisto niin että vesi ja sora virtasivat pohjasta rihlojen yläosaan. Kussakin kasettirihlassa oli hieman erilaiset rihlavälit ja joku kasettirihla oli ilman ylälaippaa. Monesti tyhjensin pelkästään ylimmän kasettirihlan vaskattavaksi. Laitoin kasettirihlat peräkkäin ja niiden eteen noin 40 cm pituisen kumimaton, minkä pystyi helposti irrottamaan ja kippaamaan siinä olevat hiput vaskooliin. Kumimaton toisessa reunassa oli siihen kiinnitetty metalliosa ja metalliosassa oli kehikko, mikä piti maton rännissä paikoillaan. Kumimaton irrotus, kullan kippaus vaskooliin ja takaisinlaitto onnistui puolessa minuutissa vaikka vesi virtasi rännissä.

Vuonna 2011 päätin kokeilla lisärihloja. Teetätin useita 2.5 cm korkeita peltikaukaloita, leveys noin 15 cm ja pituus noin 90 cm. Näiden sisälle laitoin pohjattoman sykeromaton ja päälle yhteen kaukalorihlaan salmiakkiverkon, en hankkinut salmiakkiverkkoa enempää. Kolmeen laitoin päälle kipinäpeltilevyn. Kipinäpellissä oli hyvin vähän reikiä ja sen käyttöä epäilin jo heti mutta laitoin niitäkin. Peltikaukalo oli siksi että sykerömattoihin kerääntyvän kultapitoisen hiekan saan paremmin talteen koska lisärihlat piti laittaa puuränniin, missä ei ollut alumiinista sisäränniä.
Rihlatestissä minulla oli täten seuraavat rihlat:
R1 = kolme erillistä metallista ja pohjallista kasettirihlaa, rihlapituus yhteensä noin 120 cm.
R2 = salmiakkiverkkorihla, alla sykerömatto, pituus 90 cm.
R3 = kipinäpeltirihla, alla sykerömatto, pituus 90 cm.
R4 = kipinäpeltirihla, alla sykerömatto, pituus 90 cm.
R5 = kipinäpeltirihla, alla sykerömatto, pituus 90 cm.

Alla päiväkirjamerkintäni vuoden 2011 keväällä viiden päivän testirännityksestäni 26.-30.5., jolloin lisäsin kumimaton ja kolmen metallirihlan perään yhden salmiakkiverkkorihlan ja kolme kipinäverkkorihlaa. Alla mainittu hieno kulta on seulottu 1 mm reikien läpi.

Ma 30.5. Illalla alkanut hiljainen vesisade on jatkunut koko yön. Aamulla oli välillä jopa minuutin taukoja. Montulle kahdeksan uutisten jälkeen. Sade loppuikin pian ja aurinko paistoi hetken. Sitä ennen kerkisin tosin kastua kun korjailin montun suojakatoksen nurkkatukea ja vesipussi valui niskaani.
Sää parani iltapäivällä, jolloin tyhjensin rihlat eri sankoihin, viisi sankoa, mitkä vaskasin saunalla. Vanhoissa pohjallisissa metallirihloissa (R1) oli kultaa 3.30 g. Hienoa (alle 1 mm) 2.33 g, karkeaa (yli 1 mm) 0.97 g, painavimmat 0.08 ja 0.07 g. Verkkolevyrihlassa (salmiakkilevy+matto) (R2) 0.53 g, vain hienoa. Kipinäpeltirihloissa (kipinäpelti+matto) (R3) 0.02 g hienoa. Neljännessä (R4) ja viidennessä (R5) rihlassa ei ollut mitään (molemmissa kipinäpelti+matto). Verkkolevyrihlassa ja kipinäpeltirihloissa matto oli peltikaukalossa.
Rihla (R1) 85 %, rihla (R2) 14 %, rihla (R3) 1 %. Vaskasin kaksi tuntia. Kultaa 3.85 g, maata kaivettu 5.4 m3, pitoisuus 0.71 g/m3. Lisäränneistä löytyi kultaa 15 % koko saaliista. Lisäys eli parannus vanhoihin, pelkkiin kolmeen metallirihlaan oli 17 %.


Hylkäsin pian kipinäpeltirihlat koska vaskattavaa tuli liikaa eikä niihin enää kerääntynyt paljonkaan kultaa. Salmiakkiverhorihloja pitäisi olla enemmän, jotta peräpäähän kerääntyvän kullan saisi paremmin selville. 90 cm salmiakkiverkkorihla on testini mukaan hyvä koska se nappasi 14 % kokonaiskultamäärästä. Sekään ei tietenkään kerro koko totuutta koska kaivettavan maan sisältämän kullan raekoko, vesimäärä, yms vaikuttavat asiaan.

Mutta tähän kirjoitusketjuun kuuluva asia on rännikulma. Tiedän että minun montullani käytän liian loivaa rännikulmaa. Koska haluan että jätemaa menee mahdollisimman kauas, ränneistä tulee helposti liian loivia. Pitäisi rakentaa sellainen (puu)ränni, missä alkuosa on jyrkkä ja loppuosa loiva. Tällöin ainakin osa rihloista olisi jyrkällä osalla.
Mutta ehkä sitten seuraavassa elämässä.

matson1
Viestit: 219
Liittynyt: 14 Syys 2017, 15:11

Re: Rännikulman tarkastus

Viesti Kirjoittaja matson1 » 19 Marras 2019, 14:24

On hyvin perusteellinen kyllä antilla testi, ja hienoa kun jaksaa pitää päiväkirjaa tapahtumista ja aika hyvin vielä tuota kultaakin näyttää tulevan.

Vastaa Viestiin