Koneellinen kullankaivuu suomessa

[Goldrush]

Jokkainen budjetti on hyvä kun tärkeintä että pääsee luontoon.,oli se lapio ja kuokka tahi mikä hyväsä. Itehi lähinnä pohin että mikä budjetti pitää laittaa että toiminta olisi mahdollisesti "tuottavaa" ja oispa tuossa mahollisuuksia kuten missä tahansa hommassa jos palikat loksahtaa kohalleen, kaikki kiinni tuurista ja sattuuhan nuita lottovoittojahi. Toki on se oma suola kai siinähi että voi kaiken menettääkki.. Siinäpä tuo mahtaa kullankaivuun suola olla.

[Kivenkääntäjä]

En halua olla ilonpilaaja, mutta tuossa mittakaavassa tuskin onnistuu. Se että löydät maata jossa tuollaisen määrän voi käsitellä on jo melko vaikeaa löytää saatika sitten, että löydät alueen jossa on useita vuosia kaivettavaksi 16 000m3 maata joka sisältäisi 0,5g kultaa. Tietenkin jos alue on kymmeniä hehtaareja niin ehkä voisi onnistua mutta vesien hallinta muodostuu jo melkoiseksi. Tuollainen määrä vaatisi vähintään 5 hengen miehistön tai enemmänkin.

Kannattaa laskea tuo määrä 0,2g keskiarvolla ja jos sen saat kannattavaksi niin sitten toteutumismahdollisuuksia on. Sillä arvottomat pintamaat eivät sisällä juuri mitään laskettavaa kultaa.

Kaikkien konekaivajien joiden kanssa olen jutellut niin kannattavin luokka on 7-9t koneilla. Näiden polttoainekustannukset ovat vielä siedettävät 40-60 litraa / päivä montun kaivuussa ja syötössä 20-30 litraa / päivä. Jenkkien maat ovat "köyhiä" Suomeen verrattuna, mutta laajuudessaan järjettömät meihin verrattuna.
Lisäksi luvitus ja muut jutut ottavat todennäköisesti tuossa mittakaavassa jo vuosia. Lisäksi laitteisto pitää olla aika hyvin suunniteltu että savinen ja silttinen maa saadaan pestyä optimaalisesti.

Kannattaa finderilla katsella esim. noita lemmenjoen konekaivajien liikevaihtoja yms niin näet ettei niistä yksikään taida päästä edes 5-6kg luokkaan ja kun katsot heidän alueitaan niin ne ovat isoja ja kullan suhteen kohtuu rikkaita.

[aae1pne]

Olen vuosikausia läheltä seurannut useamman konekaivajain urakointia lapissa ja voin täysin yhtyä Kivenkääntäjän kirjoitukseen että kannattavuus on suurin ongelma. Ja kun on noin isoista kaivuumääristä kysymys niin luulen että ympäristölupa ei tule helpolla voi mennä yva selvitykseen kuten kaivoshakemuksissa. Ja valitukset niitä riittää. Tie on kivinen kun toivoisi sen olevan kultaisen.
Mutta niinhän se on , yrittänyttä ei laiteta.

[Goldrush]

Kiitos asiallisista vastauksista, varmasti suurin ongelma nimen omaan tuo lupapolitiikka ja vesienhallinta jos puhutaan isommasta mittakaavasta niin se kyllä melkein vaatisi sen 10ha alueen että vedet ja maat saisi järkevästi sopimaan eikä tarvitsisi koko ajan olla lemppaamassa maita tieltä. Jatkakaamme tuumailua.

[matson1]

Kerrohan kuulumisia miten asiat etenee, ihan mielenkiinnolla seurataan.

[Kivenkääntäjä]

Ongelma siis ei ole luvitus eikä oikeastaan vesi vaan enemmänkin se kulta

Tuollaiseen operaatioon kannattaa katsoa 30-50ha aluetta joka alkaa olla jo vaikea löytää, sillä tuo määrä on käytännössä kaivamista ha/vuosi minimissään. Tuolloinkin kultapitoista maata pitää olla 2m syvyydeltä ilman pintamaita/köyhiä kerroksia. Miltei voi laskea että jos kaivaa 1ha tai 1m2 niin käsittelyyn eli rännitykseen ja läjitykseen menee 3 kertainen määrä (1ha kaivuuta 16t m3 = 3ha muuhun). Lisäksi liian lähelle alueen rajoja ei kannata mennä, sillä se nopeammin lopettaa kaivuut kun ylitetään ympäristölupa ja alue kuin itse alueen koko tai kaivuun mittakaava. Eikä alueesta muutenkaan voi hyödyntää kuin max 70%. Eikä noin raskaita lupia kannata liian pienelle alueelle hakea, sillä kun lisäaluetta tarvitsee niin sille pitäisi hakea luvat uudelleen ja se vie aikaa + mahdollisesti joku valtaa vierestä niin homma menee uusiksi.

Todennäköistä on että luvat saa ajan kanssa, vaikka siihen voisi mennäkin se 10 vuotta, mutta se että miten kannattavuus tulee onkin jo toinen juttu. Ensimmäinen kesä melkein menee puuhastellessa paikkoja kuntoon ja pientä tutkimista kuin mitään oikeaa täysimittaista kaivuuta.

Jos ajatellaan että laitteistoa syöttää 200m3 / päivä, niin se vaatii melkein kaivinkoneen syöttöön (n. 20t kone), kaivinkoneen tyhjennykseen & vesien hallintaan (n. 20t kone) ja dumpperin rahtaamaan tavaraa + kaivinkoneen täyttämään dumpperia ja kaivamaan monttua (n. 35t kone). Tähän vielä yksi kaveri melkein huoltamaan ja säätämään niin 5 hlö menee. Koneet kannattaa mitoittaa mielellään jo näin isossa toiminnassa yli kuin ali. Siinä vaiheessa on enää oikeastaan turha puhua luonnossa olemisesta
Kun koneet on riittävän suuria niin vesien hallinnan ongelmatilanteissa apu löytyy omasta takaa ja mahdolliset vuodot on helppo saada kuriin. Kannattaa katsoa ilmakuvista noita Lemmenjoen juttuja ja huomaat kuinka suuren osan saostusaltaat ottaa, Suomessa vaaditaan niitäkin ihan järkyttävä määrä kun esim jenkeissä ei käytännössä ollenkaan kun käytetään kiertovettä. Myös jenkkien luvitus putki on vain 1-3kk.

Nämä kokemukset siis eivät ole kullankaivuusta vaan lähinnä oikeasta kaivostoiminnasta (koulukaverin isä omisti Mäntylä Miningin joka operoi aikoinaan Elijärven kaivoksella) ja noista moottoriteiden tietyömaista (mm. Kempeleen tämän hetkinen monitasoliittymän maatyöt on vain 4500m3). Kullankaivuunhan tietenkään nämä ei varmasti päde ihan samallalailla.

[matson1]

Kivenkääntäjä puhuu täyttä asiaa, hyvä että tietoa ja ajatusta asiasta tulee niin sitä voi sitten itsekkin realisisti asiaa aatella.

[Goldrush]

Kivenkääntäjällä hyviä pointteja. Juuri tuota mietin että miksei suljettua vesijärjestelmää voisi hyödyntää Suomessakin jolloin alueen kokoa ja vesienhallintaa saisi tehostettua huomattavasti riittävillä sako ja puskurialtailla jolloin saisi "helposti" toimivan vesijärjestelmän ilman että huuhdontavesiä johdetaan takaisin luonnon vesistöön ennen kuin on sen aika. Kyllähän isomman mittakaavan kaivoksilla suljettu kiertovesi on jo lupa ehtojen sanelema homma.

Sitä mietin että olisiko nykyisillä valtauksilla mahdollista saavuttaa parempi kannattavuus nykyaikaisemmalla kalustolla = enempi määrä mata pienemmillä polttoaine kuluilla sekä paremmilla huuhdonta kaustoilla? No nämä vaan omia ajatuksia kun en kalustosta tiedä mitä käytössä.

[Mercury]

Miksei kannattaisi ottaa huomioon myös raskaat hihnakuljettimet ja syöttölaite. Ennemmin investoisin kunnon kuljettimeen/kuljettimiin ja jättäisin 2 kaivinkonetta ja dumpperin pois. Hommat hoituisi käytännössä yhdellä kaivinkoneella ja yhdella puskutraktorilla.

Kaivuun tekisin niin että ensin X kokoinen allas ja kone siihen reunalle. Kaivuu aloitetaan koneen edestä ja rännitetään kaivettu allas täyteen. Kun kaivettu alue on ensimmäisen altaan kokoinen, niin kone siirretään taas uuden montun reunalle.

Mahdollisimman vähän hukkaa ja kaivuuta voi harjoittaa hyvin leveästi

[Goldrush]

Tuo kuljetin homma ei ole varmasti huono vaihtoehto. Varmasti jos satsaa kunnon kuljettimeen ja syöttölaitteeseen niin sillä kyllä varmaan saisi kohta suurimmat säästöt ja kuten sanoit saisi miehistön määrän tiputettua jopa kahteen henkilöön.