Olen Jomsan kanssa samaa mieltä rännimateriaalista. Tavallinen puutavara on parasta. Jopa kotioloissa esimerkiksi pihapiirin rakennelmat olisi hyvä tehdä käsittelemättömästä puusta. Jos esimerkiksi pihaterassin rakentaa painekyllästetystä puutavarasta, jätepalat ja aikanaan poistettavat vanhat laudat on vietävä hyötyjäteasemalle. Niitä ei saa polttaa tulipesässä tai nuotiossa. Olen kuullut sanonnan että käsittelemätön puutavara kestää ulkona 12 vuotta mutta kyllästetty puutavara peräti 15 vuotta. Jos kyseiset luvut ovat oikeita niin kumpi ompi parempi.
Mutta ränneihin. Olen rakentanut rännejä puusta ja vanerista sekä teettänyt alumiinista. Kun minulla ei ollut vielä omaa kaivupaikkaa ja kiertelin liiton ja tuttujen valtauksilla 1980-luvun lopulla, teetin tilaamastani 1000 mm x 2000 mm x 3 mm alumiinilevystä ammattikoululla 145 mm leveän, 100 mm korkean ja 2 m pitkän rännin sekä 1 m pituisen tutkimusrännin. Lisäksi teetin pesuosan, missä oli valmiina pikaliitin letkulle. Rännit saatoin liittää toisiinsa pikakiinnityksellä ja pesuosan pulteilla pitempään ränniin. En ole tosin vieläkään koskaan käyttänyt pesuosaa tai pumppua alumiinirännissäni. Alkuaikoina kannoin sangolla soraa pitkän tai lyhyen rännin alkupäähän ja pari sangollista vettä niskaan.
Asuin kerrostalossa Etelä-Suomessa kun sain oman valtauksen ja rakensin noin 2.4 m pituisia puurännejä 8 kpl autokatoksessa apuna mitta, käsisaha, puukko ja vasara. Rännit mahtuivat silloiseen farmariautoon juuri ja juuri kun irrotin apumiehen penkin. Puutavara oli 22 mm x 150 mm sahalautaa, sekä kuusta että mäntyä. Osan rännilaudoista naulasin toisiinsa vasta kaivupaikalla. Pohjalauta oli etuosastaan noin 5 cm raunalautoja pitempi ja takaosastaan noin 10 cm pitenpi, Reunalaudat oli sahattu liitoskohdilta noin 7 cm matkalta viistoksi. Jo muutaman vuoden kuluttua osa laudoista alkoi halkeilla ja laitoin alumiinirännin yhden puurännin sisälle. Myös 20 mm vanerista olen rakentanut rännin; pesuakaukalon, rännin ja jatkorännin. Ensin suunnittelin kuinka vanerilevystä sahautan osat. Puutavaraliike sahasi sitten osat ja ruuvasin osat yhteen. Itselle jäi vain joitain katkaisusahauksia.
Lopputiivistelmänä totean että en oikein pidä vanerirännistä. Sen ruuvikiinnitykset pitää joka vuosi tarkistaa, kiristää ja lisätä uusia ruuveja. Puurännit ovat hyvät. Jos voi valita niin kuusi kestää halkeilua paremmin kuin mänty. Vakiopaksuus on 22 mm mutta jos on mahdollista tilata sahalta, on hyvä käyttää 25-28 mm paksuista kuusta, pituus sitten vaikka 5 metriä jos vain pystyy kuljettamaan. Sahalauta on ihan hyvä. Pieniä hippuja tietenkin jää rakoihin mutta väliäkö sillä. Tietenkin ränniosalle voi lisätä alumiini- tai rst-sisärännin. Jossain Lemmenjoen valokuvassa oli pitkässä ränniyhdistelmässä sisäränni ohuesta rst-pellistä (?) Olisiko ollut peräti Mulliksen kultasieppari ?
Monella on kotonaan kaikenlaisia sirkkeleitä, yms vehkeitä, jolloin ”on vähän pakko rakentaa vaneri- tai metalliränni”. Mikäs siinä. Jos kaivaa vähänkin enemmän kun vähän, puurännit ovat paras tapa johtaa rännitetty vesi tarpeeksi kauas kaivumontusta ja vieressä virtaavasta purosta.
Myöhemmin nikkaroimani puurännit olen tehnyt kuusilaudasta 28 mm x 150 mm, pituus noin 3.6 m. Tällöin ruuvikiinitteiset rännit mahtuivat sopivasti asuntovaunun sisälle. Kaikenlaiset korjaukset on helppo tehdä. Vasara ja nauloja. Tarvittaessa voi kumartua ottamaan sammalta maasta ja puukon kärjellä työntää se rakoihin. Jos kyllästyy kullankaivutyöhön, syksyllä makkara käristyy kätevästi pätkittyjen rännilautojen hiilloksella.
Lautatavaroita äsken etsiessä eksyin lehtikuusisivulle.
https://www.lauta.fi/Tuoteryhma/916/Ter ... gKolvD_BwE Lehtikuusihan on tunnetusti kestävää. Sivulla on sopivaa puutavaraa 28 mm x 145 mm. Lienee mitallistettua vai onkohan höylättyä ? Reunalaudat voivat hyvin olla 28 mm x 120 mm. Onhan puutavara kallista mutta olemmehan me sen arvoisia
Hakusanoilla ”saha sijainti” löytyi mm ”Luettelo Suomen sahoista”:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_sahoista
Kaikkia pieniä sahalaitoksia ei varmaankaan ole luettelossa. Erikoispaksu lauta kannattaa tilata ajoissa. Sahalaitos sitten sahaa ne sopivassa välissä. Minä olen sahauttanut 28 mm rännilaudat Kittilässä tai Sodankylässä.