LKL Keskustelupalsta

Hyviä kommentteja kokeneemmilta, kiitos niistä.

Tuo syöttölaatikko on helppo tehdä kulmaltaan säädettäväksi.

Minulla oli tällainen pesupöytä.
Lähinnä tuo ritilä:
Kun varpojen väli levenee menosuuntaan, niin kivet eivät kiilaudu varpojen väliin.
Toisekseen ei poikkipienoja, joihin tarttuvat kaikki juurakot sun muut ruohot

Vielä noista "haighpankereista", Ruotsissa 90 prosenttia käyttää niitä. Omatekoisia taikka Ameriikasta tilattuja, eninmäkseen GoldHogin valmistamia. Itse olen niitä tehnyt montakin, mutta muutaman viikon kaivamisen jälkeen on aina ollut joku juttu mikä on ärsyttänyt. Tässä esimerkisi nuot sivuroiskeet ja turha pituus. https://www.youtube.com/watch?v=gbc50PTJK50 Seuraavassa asia korjattu, mutta taas jotakin mikä ärsyttää. ja niin se on mennyt vuodesta toiseen. Suurin ärsytys kuitenkin on tuo kiviläjä mikä tulee siihen missä pitäisi itse seisoa. Siihen keksein oman ratkaisun, eikä sen jälkeen ole tarvinnut enempää rakennella. Siinä kivet putoavat laatikkoon josta net rännin alla olevassa putkessa menevät muun maan mukana https://www.youtube.com/watch?v=EJaKhRA ... e=youtu.be.
Jälkimmäisessä videossa sai kokeilla Harrin vesivetoista rumpua, ja nyt olen keskittynyt kehittämään omaa sellaista.
Niinkun sanotaan, niin työ tekijänsä opettaa.
https://studio.youtube.com/video/K6YNEsInl8k/edit?o=U
https://studio.youtube.com/video/sEnybXpZtMs/edit?o=U
https://studio.youtube.com/video/A0Gm-5QyVwk/edit?o=U
Videot olleet täällä ennenkin, mutta kun tulee uutta väkeä niin helpmpi heille antaa ideoita.

Rännikeskustelu lipsahti Jomsan vilmisivuille mutta laitan juttuni kuiteskin tänne.

Videoista päätellen teetätit kaksi 2-metristä teräsränniä ja lisäksi rihloja jossain metalliverstaalla tai ammattikoulussa Rovaniemellä. Videoissa taisi olla jossain maininta myös ainevahvuuksista. Voisitko laittaa johonkin tiedot mitä kaikkea teetätit ja kuinka paljon valmistus maksoi. Hankitko itse raaka-aineet koululle vai hankkiko koulu/verstas ne? Paljonko tuli ränneille ja rihloille painoa? Ym, ym?

Minäkin teetätin parikymmentä vuotta sitten useita noin 40 cm pituisia pohjallisia teräsrihloja ammattikoulussa. Enään en muista hintoja, ei ollut kuitenkaan paljon. Pohjallisissa rihloissa on se hyvä puoli että voin irrottaa vain ylimmän pätkän, tyhjentää sen sankoon ja laittaa takaisin. Se vie vain parin minuutin ajan. Rihlojen etupuolella olevan juorumaton irrotus ja paikalleenlaitto vie minuutin.

On ymmärrettävää että Lemmenjoelle ei ole syytä viedä mitään ylimääräistä ja turhaa. Jos ei itse joudu romujaan poistamaan niin jonkun murheeksi ne kuitenkin aikanaan jäävät. Minä pääsen kaivupaikalleni autolla mutta yritän välttää metallia. Olen puisten rännien puolustaja. Kuusi on kestoltaan parempi kuin mänty. Hyvä lautakoko on 150 x (25-28). Pärjään nykyisillä kuusiränneilläni vuosikausia. Jos nyt teettäisin uudet puurännit harkitsisin vakavasti hienosahattua lehtikuusta. Ei myöskään kestopuuta kaivupaikalle. Se on vietävä aikanaan pois kuten metallitavaratkin.

Jänkäkurppa kirjoitti: ↑

05 Maalis 2021, 13:05

Rännikeskustelu lipsahti Jomsan vilmisivuille mutta laitan juttuni kuiteskin tänne.

Videoista päätellen teetätit kaksi 2-metristä teräsränniä ja lisäksi rihloja jossain metalliverstaalla tai ammattikoulussa Rovaniemellä. Videoissa taisi olla jossain maininta myös ainevahvuuksista. Voisitko laittaa johonkin tiedot mitä kaikkea teetätit ja kuinka paljon valmistus maksoi. Hankitko itse raaka-aineet koululle vai hankkiko koulu/verstas ne? Paljonko tuli ränneille ja rihloille painoa? Ym, ym?

2kpl 3 metristä ränniä. Rungon vahvuus on 3mm. Koska rännit ovat yhä viimeistelyssä en tarkkoja asioita tiedä. Koostan tästä kaikesta loppu videon viellä missä varmaan käyn nuo kustannukset ja yksityiskohdat läpi. Lähtökohtaisestihan se on melko edullista, en tiedä vaikuttaako se sitten jotenkin kun olen entistä henkilökuntaa samaiselta pajalta ja nykyisin samassa yhtymässä töissä

Jänkäkurppa kirjoitti: ↑

05 Maalis 2021, 13:05

On ymmärrettävää että Lemmenjoelle ei ole syytä viedä mitään ylimääräistä ja turhaa. Jos ei itse joudu romujaan poistamaan niin jonkun murheeksi ne kuitenkin aikanaan jäävät. Minä pääsen kaivupaikalleni autolla mutta yritän välttää metallia. Olen puisten rännien puolustaja. Kuusi on kestoltaan parempi kuin mänty. Hyvä lautakoko on 150 x (25-28). Pärjään nykyisillä kuusiränneilläni vuosikausia. Jos nyt teettäisin uudet puurännit harkitsisin vakavasti hienosahattua lehtikuusta. Ei myöskään kestopuuta kaivupaikalle. Se on vietävä aikanaan pois kuten metallitavaratkin.

Lähtökohtaisesti itsekin olisin suosinut puisia rännejä, myös. Pääasia miksi halusin metalliset on se koska voin. Heh. No ei vaan koska ajattelin, että olisi hauska projekti kokeilla tehdä "järjestelmä ränni". Modulaarinen järjestelmä jolla ei ole käytännössä maksimi käyttöikää.

Niinhän siinä sitten kävi. Oltiin tänä kesänä ensimmäistä kertaa muutama päivä liiton valtauksella seulan ja vaskoolin kanssa ja kärpänen puraisi sen verran että lähdetään vielä loppukaudesta takaisin kokeilemaan rännin kanssa.

Kuukauden aikana olen yrittänyt kerätä kaiken mahdollisen nettiviisauden rännin rakentamisesta ja pihalla on nyt rakenteilla 2.5 metrinen 20 cm:n vaneriränni.

Mitoitus, rihlat, pesu yms. pitäisi olla ainakin sinnepäin. Eniten ehkä kysymyksiä herättää tuleva koeajo ja säätö: lähinnä siis oikea vesimäärä ja kaltevuus. Vesimäärästä joku mainitsi virtauksen määräksi 2 l vettä / s, toisaalla sanottiin että 1 cm vettä rihlojen päällä. Kaltevuudesta 10 astetta tai 17 cm / metri. Kuulostaako järkevältä?

lapinlumo kirjoitti: ↑

14 Elo 2023, 23:09

Mitoitus, rihlat, pesu yms. pitäisi olla ainakin sinnepäin. Eniten ehkä kysymyksiä herättää tuleva koeajo ja säätö: lähinnä siis oikea vesimäärä ja kaltevuus. Vesimäärästä joku mainitsi virtauksen määräksi 2 l vettä / s, toisaalla sanottiin että 1 cm vettä rihlojen päällä. Kaltevuudesta 10 astetta tai 17 cm / metri. Kuulostaako järkevältä?

Olen itse käyttänyt n6-8l/min/cm rännileveyttä. Eli suomennettuna 20cm leveään ränniin 120-160l/min, tekee silloin sen 2-2.6l sekunnissa. Kulma riippuu paljolti minkälaista maata syöttää, samoin syöttö nopeus vaikuttaa paljon, sekä myös millaiset rihlat on. Lähtökohtaisesti kulmaa 10-14°, loppuviimeistely sitten sen mukaan kuinka tehokkaasti rihlat puhdistuu ylimääräisestä. Mutta silloin ei paljon mene totuudesta ohi kun kulman ja veden määrän saat säädettyä niin, että kananmuna kokoinen ja muotoinen kivi menee hieman vaivalloisesti eteenpäin rännissä.

Meillä pari kpl tällasia itse tehtyjä custom highbankereita. Ylhäällä 2 kpl suihkutusputkia ja lisäksi puolivapaasti liikkuva letku, jossa ristikkosuutin. Tuki ämpärille, jonka voi laittaa ylälaatikkoon nojaamaan ja laittaa letku ämpäriin, jolloin maa-aines lähtee liikenteeseen. Alarännissä yläpäässä yks suihkutusputki ja sen jälkeen hieman tyhjää (noin 30 cm), sitten kumimatto, 2 kpl expament, joiden alla matot ja vikana ite hitsattu iso rihla (lattarautaa), jonka alla samettimatto. Laitan kuvan ylälaatikosta vielä, kun löydän sopivan.

- Lassi

Yläboxi versio 1 näköjään (ei ollut muita kuvia itsellä). Punaisella merkityistä kohdista puuttuu ylhäältä suihkuletku, jolla ämpäriä saa näppärästi huuhdottua ja alempaa puuttuu tukipuu, jonka päälle saa ämpärin suun nojolleen ylälaatikon kierretankoja vasten ja ämpärin perä on tällöin tuen päällä.

- Lassi

Meillä on käymässä niin että tuosta ekasta rännistä tulee jo aika monimutkainen (suunnittelu lähti vähän käsistä).

Siinä on 2.5 metrin varsinainen ränni jossa 2 * juoru, expamet+spagetti ja lopussa vähän kultajussia. Päällä juurikin tuollainen highbanker-tyylinen pesuallas. Pesun kulma laitetaan aika pieneksi ja kiviä lykitään osin käsityönä altaasta ulos. Näin siksi, että pesuallas on aika lyhyt eikä ole varmuutta siitä, ehtisivätkö kivet peseytyä jyrkemmällä kulmalla tarpeeksi hyvin.

Kiva on ollut kyllä suunnitella ja tehdä. Täytyy laittaa kuvia jossain vaiheessa.

lazmun viesti muistuttikin yksityiskohdasta, jota jossain vaiheessa mietin mutta se pääsi vähän unohtumaan: veden syöttö on 50mm/38mm:n putkikehällä ja ajatuksena oli, että siihen liittäisi ulosoton vesiletkua varten. Ongelmaksi tuli vain se, että en löytänyt mitään valmista palikkaa, jolla saisi vaikka tuollaisen 19mm letkun kiinnitettyä 50mm putkimekaniikkaan. Sovitinpalikka täytyy melkeinpä pakosti tehdä käsityönä.