LKL Keskustelupalsta

Olin Piispanpysäkillä viime syksynä. Ei yhtään mitään... Onko antaa vihjeitä tulevalle reissulle LKL:n jäsenvaltauksilta ? Esim. kummaltako puolen kannattaa kaivaa Piispanpysäkillä: valtatien puolelta vai toiselta ? Mites Petronellan pysäkillä tai Rönkän nelosilla ?

Piispanpysäkillä kultaa on paremmin Ruotsin puolella. Tosin kulta siellä on erittäin hiutalemaista ja ohutta, monet suomirännit päästää kaiken tuon kullan siis yli. Oikealla setillä kultaa tulee "kohtalaisesti", mutta itsekin perinteisellä ruutumatto/expamet rännillä rännittelin kokeeksi viikon ja yhtä tyhjän kanssa

Myös monet muut paikalla olleet olivat kaivaneet myös "tyhjää" koska todennäköisesti kulta mennyt yli. Kaivoivat samasta kohtaa kuin mistä itse edellisellä kerralla ja paikalta itse löysin kultaa

Se ettei sieltä kultaa saa ei meinaa etteikö sitä olisi, lähinnä tuo kulta minkä sieltä saa on todella vaikea saada rihloihin ja vaikeaa myös vaskatakin. Tosin kyllä siellä löytyy silloin tällöin jotain isompaakin.

Vaskata kannattaa paljussa, missä veden sekaan tilkka tensidiä, esim astianpesukoneen huuhtelu/kirkastusainetta.
Se poistaa pintajännityksen ja hiutaleet pysyvät paremmin pohjalla.

Siis vaskattaessa ongelma ei tällä kertaa ole kullan kelluminen vaan se, että se on "kevyempää" kuin rautahiekka

Tuota Finishin huuhtelukirkastetta olen käytellytkin pienelle kullalle.

juu ruotsin puolta suosittelen (ei kyllä kokemusta nelostien puolelta puroa) 0,5 grammanen poimittiin ruutu matolta sormin pois ja hengettömät vaskailtiin ilman fairia

Moro. Tyhmä kysymys mutta kysyn silti
en viitsinyt uutta aihetta aloittaa nii Kysyn tässä
Onko purossa tai puron välittömässä läheisyydessä rännittäminen tai kullan huuhtominen yleensäkkin kiellettyä? vai onko ne lkl:n alueilla jo niin koluttuja, kun monessa paikkaa on mainintaa vesiletkujen pituudesta, ja tuntuu et 25 metriä ei oikein riitä mihinkään..? Eli eikö veden ääressä saa kaivaa? Entäs rännin vesi pitääkö se ohjata jonnekkin monttuun vai onko sama minne se valuu?

Ei puron vieressä rännittäminen ole kiellettyä, mutta rännitystä ei saa tehdä suoraan puroon vaan vesi on esin esim johdettava johonkin saostusaltaaseen tai sen verran pitkältä matkalta valuttava takaisin puroon, ettei samenemaa pääse liikaa vesistöön. Tuo samenema pitkässä juoksussa rehevöittää pienet purot jne. Vedet voi johtaa esim heinikköön tms jossa se ei suoraan pääse puroon vaan hienoaines pääsee laskeutumaan pohjaan ja siitä hiljaa kirkkaampi vesi ja vesi yleensä päätyy puroon. Tämä on hyvän kaivuutavan mukaista. Kannattaa esim tilata liitolta "hyvän kaivuutavan" opas joka antaa vinkkejä oikeaoppiseen kaivamiseen.

Tuosta syystä helpoin on siis kaivaa muualla kuin suoraan puron vieressä ja muutenkin monet saostusrakennelmat on valmiiksi paikalla, eli pääsee vähemmillä töillä rännittämään. Myös monet purot on kaivettu jo helppojen alueiden kohdalta, eli suoraan puron vieressä tuskin on mitään. Myös kannattava kaivaminen on muutoinkin helpompaa ilman kilpajuoksua veden kanssa.

Piispanpysäkilläkin pohjoispäässä huomaa, että siellä on padottu koko puro ja vain puro virtaa vanhan heinittyneen padon läpi. Tuota ei moni huomaa, mutta se kertoo siitä, että itse puron pohja ja laitamat on kaivettu aikoinaan kokonaan.

Ok kiitoksia vastauksesta, täytyypä pistää tuo kirjakin tilaukseen