Etusivu
Yhdistys
Uutiset ja tapahtumat
Myynnissä
Jäsenasiat
Kultakisat
Jäsenvaltaukset
Lapin Kullankaivajain Liitto ry
Uutiset ja tapahtumat

SAAMELAISKÄRÄJÄT ON JATKANUT KULTALUVISTA VALITTAMISTA KHO:N ENNAKKOPÄÄTÖKSEN JÄLKEENKIN. PELI ON VIHELLETTÄVÄ POIKKI.
Kultaväki pois löysästä hirrestä

Sodankylän Tankavaarassa ratkottiin viikonvaihteessa kullanhuuhdonnan Suomen mestaruudet, mutta hippuelinkeinon tulevaisuus jäi yhä auki.

Perinteikkäiden kisojen kuumimmaksi puheenaiheeksi nousi jälleen saamelaiskäräjät, joka on jatkanut valitustehtailuaan koneellisen kullankaivun luvista. Valitukset ovat paitsi pysäyttäneet lukuisia kaivutyömaita myös vaikuttaneet osaltaan kaivuharrastuksen hiipumiseen.


Vuonna 2011 voimaan astunut kaivoslaki toi saamelaiskäräjille valitusoikeuden, jota se on käyttänyt ahkerasti.

Lapin kullankaivajain liiton mukaan käräjät on valittanut kaikista koneellisen eli ammattimaisen kullankaivun huuhdonta- ja ympäristöluvista – myös niistä, joiden anojat etsivät kultaa imurin avulla joen pohjasta.

Konekaivaja tarvitsee työhönsä kaksi lupaa, joista huuhdontaluvan myöntää Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ja ympäristöluvan aluehallintoviranomainen. Luvat ovat määräaikaisia.

Valitusten takia toinen luvista on saattanut vanhentua, jolloin kaivajilta on voinut jäädä kokonainen kaivukesä väliin. Kullankaivajain liiton mukaan valitukset ovat pysäyttäneet työt yli sadalta kaivajalta eli kolmannekselta kullanhuuhdonta-alueista. Jotkut työmaat ovat pysähdyksissä jo neljättä kesää (LK/PS 11.7.).


Saamelaiskäräjien vakioperustelu valituksille on ollut se, että kullanhuuhdonta vaikeuttaa saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa kieltä ja kulttuuria. Miten, sitä valitukset eivät kerro.

Korkein hallinto-oikeus kyseenalaisti perustelun helmikuussa 2015 ennakkopäätöksellään, jonka mukaan ”pienen mittakaavan, vain osan vuotta tapahtuvasta koneellisesta kullankaivusta ei ole haittaa saamelaiskulttuurille ja vaikutukset saamelaisten perinteisille elinkeinoille jäävät hyvin paikallisiksi”.

Käräjät on jatkanut kaavamaisten, perusteettomien valitusten tehtailua tämänkin jälkeen.

Jo reilut 150 vuotta jatkunut, värikkäitä tarinoita poikinut kullankaivu on tärkeä osa pohjoisen kulttuuriperintöä ja brändiä. Lapilla ei ole vara menettää sitä.

Kaivoslain laatijan eli eduskunnan on aika viheltää peli poikki. Jos muu ei auta, sen on harkittava vakavasti kyseisen valitusoikeuden poistamista saamelaiskäräjiltä.

 


--------------------------------------------------------------------------------------------

Uusi kullanhuuhdontapaikka


Lapin Kullankaivajain Liitto on hankkinut vuokraoikeuden uuteen kullanhuuhdontavaltaukseen, Aurumiin. Valtaus sijaitsee Tankavaaran kultakylän eteläisen liittymän kohdalla tien toisella puolella kuin Tankavaara. Valtaus on jäsenistön käytössä heti. Tankavaaran kultakylään on matkaa noin 300 metriä.


-----------------------------------------------------------------------------------


Isomushippu Miessiltä !!

------------------------------------------------------------------------------------

LKL:n valtausten kaivualuekatsaus


Liiton jäsenetuvaltauksista "Gollediggi" Elsaojalla, "Nurkanvaltaus" Lemmenjoen Kotaojalla ja "Petronellan Pysäkki" Sodankylän puolella Lauttaojalla ovat voimassa koko kaivukauden 2015.

"AuH Aureus" Laanilan Lato-ojalla raukeaa 25.06.2015, "Rönkön neloset" myöskin Laanilassa 23.06.2015 ja "Karuoja kakkonen" Lemmenjoella 02.07.2015.

"Bizebaze Palsi" Palsinojalla ja "Piispanpysäkki 43" Pikku-Piispanojalla ovat rauenneet
ja niille on haettu jatkoaikaa.

Lisäksi on tehty uusi hakemus "Buhtesaja Pulkkinen" Pulkkisenojalle Bizebaze Palsin välittömään läheisyyteen lähinnä vapaavirtauksella rännittäjien tarpeita ajatellen. Tämä osin vanhalle "Bizebaze Palsin" alueelle sijoittuva alue sopii liiton kaivualueista parhaiten vapaavirtaustekniikalle.


Ajantasaista tietoa kaivualueiden tilanteesta saa toiminnanjohtajalta liiton numerosta 0400-836500 sekä Keskiviikkopäivystyksistä Savottakahvilassa klo 10.00 - 12.00 sekä Kutturan Kioskilla klo 14.00 - 16.00. Päivystykset alkavat 24.06.2015.

 

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 

 
LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.2.2015


Kullankaivajien alastonkuvistaan saamat rahat riittivät –
KHO linjasi että kullankaivu ei uhkaa saamelaiskulttuuria
KHO hylkäsi Saamelaiskäräjien kolme kullankaivua koskevaa valitusta Inarin ja Sodankylän saamelaisalueilla. Saamelaiskäräjät on julkisuudessa esittämänsä mukaisesti valittanut uuden kaivoslain voimaantulosta 1.7.2011 lähtien kaikista koneellista kullankaivua koskevista viranomaisten lupapäätöksistä.
Saamelaiskäräjien valitusten johdosta kymmenien kullankaivuyrittäjien työmaat ovat olleet valitusten käsittelyn ajan seisahduksissa useita vuosia.
KHO:n perusteluiden mukaan kysymys on pienessä mittakaavassa tapahtuvasta kullankaivusta alueella, jota käytetään tähän tarkoitukseen vain osa vuotta ja silloinkin tiukkojen lupamääräysten puitteissa. Sanotulla toiminnalla ei KHO:n päätöksen mukaan aiheuteta haittaa saamelaiskulttuurille ja vaikutukset saamelaisten perinteiselle elinkeinolle, kuten poronhoidolle, kalastukselle, metsästykselle tai ympäröivälle luonnolle jäävät hyvin paikallisiksi.
KHO:n päätökset koskevat kolmen eri alueen ja kolmen erikokoisen kullankaivun vaikutuksien arviointia.
KHO:n kanssa yhteneväiseen päätökseen kullankaivun vaikutuksista saamelaiskulttuurille ja elinkeinoille on tullut Vaasan hallinto-oikeus tutkittuaan Saamelaiskäräjien ympäristölupavalituksen loppuvuodesta 2014.
Lapin kullankaivajat ovat omissa vastineissaan eri oikeusasteille tuoneet julki KHO:n nyt linjaamaa näkemystä kullankaivun ongelmattomasta yhteensovittamisesta saamelaiskulttuurin ja elinkeinojen kanssa, ja kiistäneet Saamelaiskäräjien asianosaisuuden esimerkiksi poronhoitoon liittyvissä kysymyksissä, joissa päätösvalta kuuluu alueiden paliskunnille.
Saamelaiskäräjien lausuntoja on tehtailtu oikeusministeriön myöntämin verovaroin. Kullankaivua harjoittavat yrittäjät ovat joutuneet rahoittamaan oikeustaisteluaan omilla varoillaan kuten 1980-luvulla Metsähallituksen kanssa kullankaivun oikeutuksesta käräjöitäessä.
Osittain edunvalvontaa on rahoitettu myös suuren suosion saaneita Kullankaivajien mieskalentereita myymällä.
Aiemmin viime vuonna KHO palautti kaivosviranomainen Tukesin käsittelyyn neljä kullankaivua koskenutta lupapäätöstä, joista Saamelaiskäräjät oli valittanut.
Toisin kuin Saamen Radio asiasta virheellisesti uutisoi, KHO tai Rovaniemen hallinto-oikeus ei silloin päätöksissään ottanut kantaa kullanhuuhdonnasta saamelaiskulttuurille aiheutuviin haittoihin.
KHO:n tuolloisen päätöksen mukaan lupavalmistelussaan kaivosviranomaisen on selvitettävä kullankaivuluvan vaikutuksia saamelaisten oikeuteen harjoittaa kieltään ja kulttuuriaan silloinkin kun saamelaiskäräjät itse ei aktiivisesti osallistu asian selvittämiseen.
Lapin kullankaivajat toivovat nyt saadun ratkaisun rauhoittavan tilanteen pohjoisen kultapuroilla, joilla alueen perinteiset elinkeinot ovat mahtuneet toimimaan ristiriidoitta yli 150 vuotta.

Lisätiedot:
Jouko Korhonen, puheenjohtaja (konekaivaja, II-sukupolven kullankaivaja)
p: 040 3442200
Antti Peronius, edunvalvontapäällikkö (geologi, III-sukupolven kullankaivaja)
p: 050 4362316
Lapin Kullankaivajain Liitto Ry
puh: 0400 836 500
e-mail: info@kullankaivajat.fi


------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 



Tiedote 16.12.2013
 
Mäntylä jatkaa toimia kullankaivun tulevaisuuden puolesta
 
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Hanna Mäntylä jatkaa toimia kullankaivun tulevaisuuden puolesta. Mäntylä on jättänyt aiheesta eduskunnassa sekä toimenpidealoitteen että kirjallisen kysymyksen.
 
”Tätä asiaa on työstetty jo jonkin aikaa, nyt oli aika jättää kirjallinen kysymys sekä toimenpidealoite.” Mäntylä sanoo.
 
Toimenpidealoitteessa ehdotetaan, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, jotta kullankaivua olisi jatkossa mahdollisuus harjoittaa elinkeinona ja jotta pitkä, kulttuurisestikin arvokas kullankaivuperinne ei katkeaisi.
Lisäksi ehdotetaan toimenpiteitä, jotta nykyinen lupa- ja valitusmenettely ei pysäyttäisi kaivutoimintaa ja että kaivospiirien lakkauttaminen otettaisiin kokonaisuudessaan uudelleen tarkasteluun kaikkia osapuolia tasapuolisesti kuullen.
 
”Uusi kaivoslaki on osoittautunut kullankaivun tulevaisuuden kannalta mahdottomaksi yhtälöksi. Lupa- ja valitusmenettely pysäyttää kaivutoiminnan ja kaivospiirien rauettaminen on toinen asia, jonka vaikutuksia tulisi tarkastella uudelleen.” Mäntylä jatkaa.
 
Mäntylä järjesti lokakuun lopussa eduskunnan kansalaisinfossa keskustelutilaisuuden kullankaivusta, jossa oli paikalla kiitettävä joukko yleisöä.
 
”Tilaisuuden nimi Lemmenjoen kultasadun loppu? kuvaa valitettavan hyvin nykyistä tilannetta. Olen ilahtunut, että aihe on saanut viime aikoina mediassakin huomiota.” Mäntylä toteaa.
 
Aloitteiden tärkein tavoite on keskustelun synnyttäminen ja toive siitä, että asia saataisiin uudelleen käsittelyyn.
 
”Haluan korostaa, että aloitteen tarkoituksena ei ole kärjistää tilannetta minkään osapuolen suhteen vaan avata keskusteluyhteyksiä. Toki toivon kirjallisen kysymyksen myötä ministerin näkemystä asiaan ja tietoa mahdollisista suunnitelmista asian korjaamiseksi. Tärkeintä olisi kuitenkin avata solmut asian ympäriltä.” Mäntylä lopettaa.
 
Toimenpidealoite ja kirjallinen kysymys liitteenä.
 
Lisätiedot:
Hanna Mäntylä
Kansanedustaja, 2. varapuheenjohtaja, PS
p. 09 432 3126
 

Kirjallinen kysymys hallitukselle kullankaivuun tulevaisuudesta löytyy täältä!

Toimenpidealoite kullankaivuun tulevaisuudesta on täällä!

------------------------------------------------------

Eduskunnan kansalaisinfossa keskusteltiin kullankaivuusta
 
Eduskunnan kansalaisinfossa järjestettiin keskiviikkona 23.10. perussuomalaisten kansanedustaja Hanna Mäntylän toimesta mielenkiintoinen tilaisuus kullankaivusta ja sen tulevaisuudesta osana lappilaista kulttuuriperimää.
 
Tilaisuuden nimi Lemmenjoen kultasadun loppu? kuvasi hyvin tapahtuman aihepiiriä, jossa käsiteltiin laajasti pääasiassa uuden kaivoslain kullankaivulle aiheuttamia vaikeuksia. Hanna Mäntylän avattua tilaisuuden, kullankaivaja Jukka Kela toi eduskuntaan Lapin kullankaivajainliiton terveiset ja kertoi erinomaisen esityksensä avulla kullankaivusta, siihen liittyvästä kulttuurista ja omasta kaivajan urastaan. Jukka Kelalla on takanaan 32 kesää Lemmenjoella. 
Kommenttipuheenvuorot pitivät kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä yrittäjä Veikka Gustafsson, jolla oli myös omakohtaista kokemusta kullankaivusta Lemmenjoelta.
 
Tilaisuudessa tuotiin esiin kaikkia niitä ongelmia, joita kullankaivuun Lapissa tällä hetkellä liittyy. Suurena uhkana nousi esiin kullankaivuun liittyvän kulttuurin häviäminen, sillä uuden kaivoslain tuoma lupamenettely ja kaivospiirien lakkauttaminen sekä monet muut alaan liittyvät rajoitukset johtavat käytännössä tämän perinteikkään elinkeinon katoamiseen. Tähän viittasi myös tilaisuuden nimi.
 
Kansalaisinfoon oli saapunut kansanedustajia yli puoluerajojen, useita median edustajia sekä asiasta kiinnostuneita kansalaisia. Pelkistä ongelmista ei kuitenkaan keskusteltu, vaan ratkaisujakin tuotiin esiin ja aiheelle saatiin näkyvyyttä laajasti. Tilaisuus toi osaltaan ymmärrystä myös siihen, että kullankaivussa ei ole kyse vain tärkeästä elinkeinosta, vaan täysin ainutlaatuisesta kulttuurista, joka tulisi voida siirtää jälkipolville, samoin kuin monet muutkin lappilaiseen kulttuuriperimään liittyvät asiat. Esiin nousi myös avoimen ja aidon vuorovaikutuksen tärkeyden luominen eri elinkeinojen harjoittajien ja ryhmien välillä, jotta tulevaisuudessa vakavilta ristiriidoilta vältyttäisiin ja vastakkainasettelusta voitaisiin siirtyä yhteisymmärrykseen. Lapin työllisyystilanne, joka on hyvin haastava tällä hetkellä, vaatii nyt yhteishengen luomista.

Tilaisuuden osallistujat saivat vielä loppuun kuulla tervehdyksen vuosikymmeniä Lemmenjoella kultaa kaivaneelta Risto Mäkipurolta, jonka sanoihin tiivistyivät pitkä kokemus ja toiveet kullankaivajan ammatin jatkumisesta.
 
Lisätietoja tilaisuudessa käsitellyistä asioista antaa mielellään kullankaivaja Jukka Kela, jolta voi pyytää kommentteja tämän tiedotteen lisäksi. Jukka Kela p. 040 574 5270, info@eramaankulta.fi
 
Lisätietoja voi pyytää myös tilaisuuden järjestäjältä, kansanedustaja Hanna Mäntylältä.
 
Lisätiedot:
Hanna Mäntylä
Kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.2. vpj.
 
p. (09) 432 3126

-------------------------------------------

Tuhkapyrkyrien muistomerkin paljastustilaisuus Inarin hautausmaalla 06.07.2013



EtusivuYhdistysUutiset ja tapahtumatMyynnissäJäsenasiatKultakisatJäsenvaltaukset