(14.04.2010)
Suomen kansainvälisimmät kullanhuuhdontakilpailut (sisäkisat)
Ravintola Tarantella 24.4.2010.klo 14.00 (Oulu Rajakylä ratamotie 16)
Sarjat yleinen, lisäksi huipentumana viestikilpailu Suomi vastaan Muu Maailma!
Mukana World Goldpanning Associationin hallitus, maailmanmestareineen
Arturo Ramella (ITA), WGA:n Presidentti, MM pronssi 2008
Marlise Lüdi (SUI), MM1998
Ken Karlson (SWE), MM2001 & 2002
Esther Van Diggelen (NED), MM2006
Suomesta mm.
Esko Orava, Tankavaaran monivuotinen ylituomari
Pirjo Muotkajärvi, SM2000,2002,2007, MM hopea 2007
Jouko Korhonen, SM & MM 2003
HYVÄT PALKINNOT!!
Yllätysohjelmaa!!
Tarantellan puolesta yllätystarjouksia esim. Lapinkultaa nestemäisenä
Musiikista huolehtii Rami Hammar & Seilors
Lisäksi tuoreimmat kuulumiset kullankaivun kohtalosta kaivoslain
uudistuksen osalta.
Ystävällisin terveisin Tarantellan väki
Lisätietoa 040-5381855/Mauri www.ravintolatarantella.fi
Huom ! Prospäkkäri 3/2009 (jaossa tänään 17.11.) on jäsenmaksun tarramerkintä väärin, älkää välittäkö merkinnöistä, korjaamme seuraavaan numeroon.Numerosta 4/2009 merkintä puuttuu kokonaan, yritämme taas... ... ja numerossa 1/2010 on tilinumero väärin sivulla 6, oikea tilinumero (se vanha) löytyy sivulta 3
Vapaaehtoinen jäsenmaksukolehti Kymmenen vuoden piina on loppusuoralla: ministeri Pekkarisen hallitus antoi 22.12.2009 eduskunnalle vahvistettavaksi esityksensä uudeksi kaivoslaiksi. Lakiesityksessä esitetään lukuisia perustuslain vastaisia ja virheellisesti perusteltuja muutoksia, jotka toteutuessaan tulevat oleellisesti heikentämään erityisesti huuhdontakullankaivun oikeuksia Lapissa. Merkittävää on, että nämä muutokset koskevat kaikkia kaivutapoja kaikilla alueilla, eivätkä suinkaan pelkästään koneellista kullankaivua Lemmenjoella, kuten julkisuudessa on virheellisesti esitetty.
Lapin Kullankaivajain Liiton hallitus olisi mielellään halunnut tarjota jäsenistölle mahdollisuuden osoittaa vapaaehtoista jäsenmaksukolehtia toiminnan kehittämiseen esimerkiksi jäsenetuvaltauksiemme tai jonkin muun hyödylliseen ja positiivisen asian osalta. Maan hallitus kuitenkin päätti, että meidän on käytettävä vähäiset voimavaramme pyrkimyksiin huuhdontakullankaivun oikeuksien turvaamiseksi loppuun saakka.
Jokainen kullankaivaja voi todeta edellä mainitun tutustumalla annettuun kaivoslakiesitykseen kotisivuillamme olevasta linkistä kohdassa Kaivoslaki. Ilmeistä on että asiassa tullaan edelleen tarvitsemaan lainopillista asiantuntija-apua. Tämän vuoksi liiton hallitus kääntyy jälleen jäsenistön puoleen, esittäen samalla suuren kiitoksen kaikille viime vuoden jäsenmaksun yhteydessä vapaaehtoisesti tätä yhteistä asiaamme rahallisesti tukeneita.
Voit maksaa jäsenmaksusi yhteydessä vapaaehtoisen esim. 5 – 15 euron kaivuoikeuskolehdin. Se käytetään nimenomaan siihen tarkoitukseen johon se on osoitettu – eli vaikutustyöhön huuhdontakullankaivun oikeuksien turvaamiseksi myös uuden kaivoslain voimaantultua. Vuoden 2010 jäsenmaksun yhteydessä kaikki 22 euroa ylittävät jäsenmaksusuoritukset katsotaan osoitetuksi tähän käyttötarkoitukseen.
Vuoden 2009 jäsenmaksun yhteydessä jäsenistön maksamaa vapaaehtoista kaivuoikeuskolehtia kertyi 2670,43 euroa. Kertynyt kolehti käytettiin kattamaan osaltaan kustannuksia, jotka syntyivät aihepiiriin perehtyneeltä lakiasiantuntijataholta tilatun lausunnon kaivoslakiehdotuksen perustuslainmukaisuudesta laatimisesta. Pääosa kustannuksista katettiin kaivospiiriosakkaiden vapaaehtoisilla sitoumuksilla sekä osaltaan tulo- ja menoarvion vahvistamisen yhteydessä päätetyn mukaisesti yhdistyksen aiemmin säästöön jääneistä varoista.
Kai J Rantanen rahastonhoitaja
Kullankaivajien Inariin vuosittain jättämä rahamäärä miljoonaluokkaa Oulun yliopiston maantieteen laitoksen opiskelija Jenni Kärki teki pro-gradu tutkielman kullankaivun aluetaloudellisia vaikutuksista Inarin kunnassa. Tutkimusta varten haastateltiin 55 kullankaivajaa kesällä 2008. Päätavoite oli selvittää, miten paljon kullankaivajat jättävät vuodessa rahaa Inarin kuntaan. Vertailu- ja täydentävänä aineistona käytettiin kullankaivajaliiton vuonna 2004 tekemää jäsenkyselyä, johon vastasi 798 jäsentä eli 45 % jäsenistöstä. Tutkimuksen mukaan kullankaivajat käyttivät kaivukauden aikana tehtyihin ostoksiin keskimäärin 50 euroa viikossa. Kun kaikkien kullankaivajien tekemien työviikkojen määräksi on arvioitu 4000 viikkoa, saadaan kaivukauden aikana tehtyjen ostosten määräksi 200.000 euroa. Nämä ostokset tehdään jokseenkin kokonaan Inarin kunnan liikkeistä. Haastatelluista noin puolet hankki kesällä tarvittavat ruoka-, ja muut tarvikkeet sekä polttoaineet ennen kaivukautta. Suurin käytetty summa oli 35.000 euroa, mutta suurin osa käytti muutamasta satasesta muutamaan tuhanteen euroon. Inarin kunnasta ilmoitti 84 % tekevänsä hankintansa kokonaan tai osittain. Näistä 35 % teki yli 75 % hankinnoistaan Inarin kunnasta. Vain vajaa kolmannes ei tehnyt hankintoja Inarista lainkaan. Tutkimuksen perusteella voi arvioida, että ennen kaivukautta tehdyistä hankinnoista vähintään puolet eli 250.000 – 500.000 euron arvosta tehtäisiin Inarin kunnasta. Nykyisen kaivupaikkansa kone- ja muihin investointeihin olivat haastatellut 55 henkilöä käyttäneet yhteensä 800.000 euroa, josta 50.000 euroa vuonna 2008. Sen perusteella varovaisen arvion mukaan kaikki noin 550 kaivajan investointimäärä olisi 5-6 miljoonaan euroa ja vuonna 2008 yhteensä vähintään 300.000 euron investoinnit. Tutkimus osoittaa, että tästä vähintään 100.000 euron investoinnit tehtiin Inarin kunnasta. Tutkimuksessa ei otettu huomioon esimerkiksi talven huoltoajoja eikä Lemmenjoen kesäaikaisia venekuljetuksia, Inarin kunnassa kirjoilla olevien kullankaivajien verotuloja eikä myöskään kaivualueilla vierailevien sukulaisten ja tuttavien käyttämien palvelujen rahamäärää. Inariin jätetty rahamäärä ilman näitä menoeriä oli tutkimuksen perusteella tehtävän varovaisen arvion mukaan vuodessa 550.000 – 800.000 euroa. Kun otetaan huomioon myös nämä puuttuvat menoerät, tullaan yli miljoonaan euroon vuositasolla välittömien tulovaikutusten osalta. Tutkimuksessa rajoituttiin vain välittömiin menoeriin. Kullankaivun välilliset tulovaikutukset ja kerrannaisvaikutukset eivät ole mukana. Kullankaivu on Inarin kunnan keskeisimpiä vetovoimatekijöitä.
Lue koko tutkimus tästä.
Lemmenjoen uusi maastoliikenneohje.
Metsähallituksen vastine osoitti Kullankaivajien epäilyt oikeiksi
Lapin Kullankaivajain Liiton, Lapin Ympäristökeskuksen ja Kauppa- ja Teollisuusministeriön välinen neuvottelu kullankaivun ympäristöluvista:
ASIA: Koneellisen kullankaivun ympäristöluvanvaraisuus AIKA: 10.4.2007 klo 12.00-15.10 PAIKKA: Lapin ympäristökeskus LÄSNÄ: Matti Hepola, johtaja Lapin ympäristökeskus Tarmo Oikarinen Lapin ympäristökeskus Tiina Kämäräinen Lapin ympäristökeskus Pekka Suomela Kauppa- ja teollisuusministeriö Antti Peronius Lapin kullankaivajainliitto Jouko Korhonen Lapin kullankaivajainliitto Petri Liljaniemi Lapin ympäristökeskus (klo 14.00 alkaen)
Neuvottelu järjestettiin Lapin kullankaivajainliiton (LKL) pyynnöstä. Pääaiheena oli koneellisen kullankaivun ympäristöluvanvaraisuuden tarkempi määrittely. Lopuksi keskusteltiin Jäkälä-äytsin vesiensuojelutilanteesta.
Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Matti Hepola ja muistion laati Tarmo Oikarinen.
Ylitarkastaja Pekka Suomelan terveiset Kauppa- ja teollisuusministeriön menettelytapa valtaushakemuksien osalta on kokonaisuudessaan uusittu. Uuden käytännön soveltaminen on aloitettu tämän vuoden alussa. Kaikista valtaushakemuksista kullankaivua lukuun ottamatta pyydetään lausunnot alueellisilta ympäristökeskuksilta ja kunnilta. Kultavaltauksista pyydetään lausunnot entiseen tapaan vain Metsähallitukselta. Uraanivaltaukset ovat työllistäneet ministeriön pieniä resursseja. Huuhdontakultavaltausten käsittely on viivästynyt, koska kaikki muukin on viivästynyt. Suomela on mukana uutta kaivoslakia valmistelevassa lainsäädäntötyöryhmässä. Tavoitteena on saada esitys valmiiksi lokakuun loppuun mennessä. Aikataulu on tiukka ja esitys voi viivästyä. Huuhdontakullan osalta asia ei ole työryhmässä edennyt ollenkaan. Linjaus on vielä täysin avoin. Valtausten tarkastustoimintaa jatketaan tänäkin vuonna Metsähallituksen kanssa. Joitakin rakentamiseen liittyviä asioita on lausuntovaiheessa. Metsähallituksen kanssa ovat ajankohtaisia asioita rakentamista ja maastoliikennettä koskevat asiat.
Matti Hepolan kommentit kaivoslakiuudistuksesta Hepolan mielestä jatkossa on odotettavissa vaikeuksia, jos jokaisessa vaiheessa vaaditaan lausuntokierros. Nykyinen lainsäädäntö on monessa mielessä päällekkäistä. Uuden lainsäädännön laatimisen yhteydessä on tarkoin mietittävä miten kuuleminen tulee jatkossa järjestää. Tiina Kämäräisen kertoi ympäristöluvan hakemisesta. Metsähallitus ei voi määrätä toiminnanharjoittajaa hakemaan ympäristölupaa. YSL:n mukaan Metsähallituksella on luvanhakemista koskevan asian vireillepano-oikeus eli he voivat laittaa luvanhakemista koskevan asian vireille joko ympäristökeskuksessa tai lupavirastossa. Ympäristökeskuksella on mahdollisuus kehottaa toiminnanharjoittajaa hakemaan lupaa tarvittaessa. Varsinaisen määräyksen koneellisen kullankaivun ympäristöluvan hakemisesta tekee lupaviranomainen eli Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto.
Lapin kullankaivajainliiton terveiset, Antti Peronius LKL:llä on menossa Metsähallituksen kanssa rakentamiseen ja maastoliikenteeseen liittyviä asioita eri oikeusasteissa. Ivalojoen alueelle on pystytetty maastoliikenteen kieltotauluja. Kesällä voi olla odotettavissa ongelmia alueen maastoliikenteen kanssa. Peronius kertoi, että Lemmenjoen valmisteilla olevassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa Metsähallitus tekee tulkinnan, jossa kansallispuiston sisällä asuville ei anneta samoja maastoliikenneoikeuksia kuin puiston ulkopuolella asuville. LKL on huolissaan meneillään olevasta lainsäädäntöuudistuksesta, jossa kullankaivua varten on oltu muodostamassa omaa tiukempaa lainsäädäntöä. Lapin Kullankaivajainliitto on esittänyt Lapin ympäristökeskukselle koneellisen kullankaivun ympäristölupavelvollisuuden tarkastamista. Esityksessä ehdotetaan kevennyksiä lupavelvollisuuteen. LKL esittää etteivät seuraavat toimenpiteet vaatisi jatkossa ympäristölupaa: · Tutkimuskuoppien kaivu · Irtomaiden nosto rännitystä varten (so. koneavusteinen) · Koneellinen koerikastus · Viemäröinti · Allas- ja patojärjestelmien rakentaminen · Pienimuotoinen esiintymien hyödyntäminen moottorilapiolla · Pohjan imurointi · Kaivetun alueen maisemointi Edelleen LKL:n mukaan toimintaa ei tulisi laskea koneelliseksi kullankaivuksi, jos: · Käsiteltävän maa-aineksen määrä on alle 1000 m3 vuodessa · Maksimi vedenkäyttö on alle 1000 l/min · Imurikaivun suuttimen maksimiläpimittaa on alle 150 mm (käsissä pidettävä) · Kaivinkoneella tehdään koekuoppia, vesijärjestelyitä (mm. kiertovesialtaita ja vesikuoppia) tai nostetaan irtomaita lapiolla rännitettäväksi
Esityksen mukaan kaivajan tulisi ilmoittaa edelleen kaivusuunnitelmansa maanomistajalle vakuusmaksun määräämistä varten ja toiminnan volyymi vaikuttaisi tähän määrättävään vakuusmaksuun.
LKL:n esityksen mukaan tätä rajausta toteutettaisiin vain luonnonsuojelualueiden ulkopuolella. Luonnonsuojelualueilla maanhaltija voisi edelleen vaatia ympäristölupaa uudella ns. koskemattomalla alueella, mutta vakiintuneen kaltaista toimintaa alueella, jossa jo kaivetaan kultaa, tulisi kohdella kevyemmällä hallinnoinnilla.
Neuvottelussa sovittiin jatkossa sovellettavaksi seuraavia menettelytapoja koneellisen kullankaivun ympäristöluvituksen suhteen
· Tutkimuskuoppien kaivu o Tutkimustoiminta ei sellaisenaan vaadi ympäristölupaa. o Jatkossa toiminnanharjoittajan tulee esittää tutkimussuunnitelma Lapin ympäristökeskukselle. Suunnitelmassa tulee ilmetä mitä, missä ja milloin tehdään. Ympäristökeskus antaa tutkimussuunnitelman perustella lausunnon, jolla tapauskohtaisesti ratkaistaan lupavelvollisuus sekä määritetään toiminnan ehdot. o Tutkimusaika tulee olla rajattu. o Toimintaan tulee olla maanomistajan lupa. · Irtomaiden nosto rännitystä varten (so. koneavusteinen) o On koneellista kaivua ja vaatii ympäristöluvan. · Koneellinen koerikastus o Tulee tehdä toimintailmoitus koeluontoisesta toiminnasta Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle viimeistään 30 pv ennen toiminnan aloittamista. Käsittelymaksu on 930 €. · Viemäröinti o Kuivatukseen käytettävien viemäreiden kaivaminen ei sellaisenaan vaadi ympäristölupaa, mikäli sillä ei ole vaikutusta vesistöön. · Allas- ja patojärjestelmien rakentaminen o Vesistöä muuttavien allas ja patorakennelmien rakentaminen vaatii vesitalousluvan. o Vesistön ulkopuolella tehtävät allas ja patorakennelmat ratkaistaan tapauskohtaisesti Ympäristökeskuksen lausunnolla. · Pienimuotoinen esiintymien hyödyntäminen moottorilapiolla o On konekaivua ja vaatii ympäristöluvan. · Pohjan imurointi o Vesistössä tehtävä kullankaivu imuroimalla vaatii vähintäänkin vesitalousluvan. § Vesilain 1 luvun 15 §:n mukaisesti vesistössä tai maalla ei saa ilman lupaa ryhtyä toimenpiteisiin, jonka seurauksena voi aiheutua haitallinen vesiympäristön muutos. § Vesilain 9 luvun 2 §:n veden johtaminen vesistöstä nesteenä muuhun kuin talousvedeksi, muun kuin vesialueen omistajan toimesta edellyttää lupaa. o Vesistön ulkopuolella käsikaivumontussa tehtävä pienimuotoinen imurointi ei välttämättä tarvitse ympäristö eikä vesitalouslupaa. Asia ratkaistaan ympäristökeskukselta pyydettävällä lausunnolla tapauskohtaisesti. · Kaivetun alueen maisemointi o Ei vaadi ympäristölupaa. o Maanomistajan lupa tulee olla.
Yllämainittuja periaatteita sovelletaan vain suojelualueiden ulkopuolisilla alueilla. Suojelualueilla tulee huomioida lisäksi muut lainsäädännön ja hoito- ja käyttösuunnitelmien asettamat rajoitukset. Toiminnassa on huomioitava lisäksi alueella mahdollisesti olevat uhanalaiset kasvi- ja eläinlajit sekä yleinen ympäristönpilaamista koskeva lainsäädäntö. Peruslinjauksena voidaan pitää kaikkea kaivinkoneella tapahtuvaa kaivua koneellisena kaivuna. Vaikka toiminta olisi vähäistäkin (lukuun ottamatta tutkimustoimintaa), se on silti katsottava konekaivuksi. Jos halutaan vapauttaa pienimuotoinen toiminta ympäristölupavelvollisuudesta, vaatii se ministeriössä tehtävää lainsäädäntömuutosta. Kullankaivajien on hyvä tiedostaa, että ympäristölupa antaa oikeuden toiminnalle ja on toiminnanharjoittajan eduksi ulkopuolista kritiikkiä vastaan.
Jäkälä-äytsin tutkimustulokset vuodelta 2006 Biologi Petri Liljaniemi esitteli Jäkälä-äysissä kesällä 2006 suoritetun pienimuotoisen tutkimuksen tuloksia. Esitys on liitteenä. Ensi kesänä tutkimusta pyritään jatkamaan, mikäli rahoitus saadaan järjestettyä. Ravadaskönkään piste nro 11 on otettu mukaan valtakunnalliseen seurantaan.
Jouko Korhosen esitys Lemmenjoen samentumista ja tulevan kesän parannuskeinoista Kullankaivaja Jouko Korhonen esitti Jäkälä-äytsin kaivutoimintaa ja sen seurauksia ja vesiensuojelun parannusehdotuksia. Esitys on muistion liitteenä. LKL esittää selvitettäväksi Jäkälä-äytsin mineraalipartikkeleiden laskeutumisnopeutta. Selvityksen avulla voitaisiin mitoittaa laskeutusaltaat riittävän suuriksi. Kullankaivun vesiensuojelun oppaaksi olisi syytä ”Placer mining design handbook”:n suomenkielisen version tekeminen / teettäminen opinnäytetyönä. Lapin kullankaivajainliitto voisi sponsoroida hanketta yhdessä kaivajien kanssa. Lapin ympäristökeskus voi olla mukana asiantuntijana. Metsähallituksen ja ympäristöministeriön kesken on alustavasti keskusteltu mahdollisuudesta käyttää poikkeustapauksissa Jäkälä-äytsillä kaivospiirien ulkopuolisia alueita maahanimeytykseen. Korhosen esittämää suurempaa laskeutusallasta alapuoliselle jo kaivetulle kaivospiirille voidaan tutkia samassa yhteydessä. Lapin ympäristökeskus tiedottaa tarkemmin alueen toimijoille, kunhan menettelytavasta on lopullisesti sovittu Metsähallituksen ja ympäristöministeriön kanssa.
Biohajoavien öljyjen käyttö LKL esittää biohajoavien öljyjen käyttöpakon poistamista ympäristöluvista. Selvitysten ja tutkimusten mukaan öljyt ovat käyttöominaisuuksiltaan huonompia ja huomattavasti kalliimpia. Kylmissä oloissa bioöljyjen hajoaminen on hyvin hidasta. Sovittiin, että LKL toimittaa tutkimustulokset Lapin ympäristökeskukselle tiedoksi. Uusissa ympäristölupahakemuksissa tulee esittää erikseen perustelut, mikäli ei haluta käyttää biohajoavia öljyjä.
Muistion vakuudeksi Tarmo Oikarinen
Liitteet Petri Liljaniemen esitys Jäkälä-äytsin tutkimustukoksista Jouko Korhosen esitys Lemmenjoen samentumasta Jakelu kaikki osallistujat
| 
