7. Suomen kaivosoikeuden oikeusperinteen ja myös vallitsevan kaivoslain mukaisesti oikeus kaivoskivennäisiin ei kuulu maanomistajalle eikä valtiolle, vaan sille löytäjälle joka saa vahvistettua alueelle kaivosoikeudellisen hyödyntämisoikeuden.
(19.01.2010)
Lapin Kullankaivajain Liitto ry tuo esiin kymmeniä suoranaisia virheitä, valheita tai epäoleellisuuksia joilla lakia valmistellut virkamiesryhmä yrittää lakkauttaa ammattimaisen kullankaivun Suomesta ja ajaa harrastajat taloudelliseen ahdinkoon:
Lataa tästä Noin 25 asiaa kaivoslaista ja kullankaivusta jotka luulit tietäväsi luettavaksesi.
kävijää 19.01.2010 jälkeen
Hallituksen esitys kaivoslaiksi.
(22.12.2009)
Lapin Kullankaivajain Liitto Ry LEHDISTÖTIEDOTE
INARI
Aihe: Kaivoslakiuudistus (esitys annettu 22.12.2009).
Lapin Kullankaivajain Liitto Ry on järkyttynyt siitä, että ilman yhteiskunnan tukia toimiva, kannattava elinkeino lakkautetaan mahtipäätöksellä. Tämä nousukaudella valmisteltu päätös tuntuu käsittämättömältä, koska samaan aikaan kun Suomen talouselämä sukeltaa, kulta-alalla on ennätyskorkean kullan hinnan ansiosta erittäin hyvät toimintaedellytykset.
Kaivoslakiesityksessä esitetään, että ne kaivospiirit, joilla harjoitetaan kullanhuuhdontaa, lopetetaan. Siirtymäaika on 8 vuotta. Muita ns. kovan kiven kaivospiirejä lakkautus ei koske.
Perusteluna on käytetty sitä, että kaivospiireillä tapahtuvalla koneellisella kullankaivulla voi olla tulevaisuudessa mahdollisia, hallitsemattomia vaikutuksia ympäristöön. Lainsäätäjä on pitänyt ongelmana Lemmenjoen kansallispuistossa kaivospiireillä tapahtuvaa koneellista kullanhuuhdontaa.
Samalla lakkautetaan myös ne kaivospiirit, joilla ei ole kaivettu koneella ja nekin kaivospiirit, jotka eivät ole lähelläkään Lemmenjoen kansallispuistoa.
Nykyisestä toiminnasta ei ole yksilöity eikä osoitettu olevan haittavaikutuksia, vaan perusteluna on käytetty nimenomaan mahdollisia vaikutuksia. Kullankaivua on harjoitettu Lapissa ammattina 130 vuotta. Lemmenjoen kansallispuistoa laajennettiin toimivan kulta-alueen päälle vasta 1970, jolloin erityisesti luvattiin, että toiminta saa jatkua. Näitä lupauksia on kavennettu hiljalleen ja nyt syödään viimeisetkin sanat.
Uusi kaivoslaki sallii pienimuotoisen kullankaivun, joka ei ole taloudellisesti kannattavaa. Todennäköisesti kullankaivu tulee säilymään harrastuksena ja elämäntapana. Kaivoslaki viisinkertaistaa (10e -> 50e /ha) kullankaivajien Metsähallitukselle maapohjan käytöstä maksaman vuosittaisen korvauksen.
Kullankaivu on ollut Pohjois-Lapissa yksi niitä harvoja elinkeinoja, jota harjoitetaan kannattavasti ilman yhteiskunnan tukia. Kullankaivun yhteyteen on integroitu merkittävää matkailutoimintaa, korunvalmistusta ja matkamuistojen valmistusta. Lakkautuspäätöksen vaikutukset Lapissa ovat noin 30 työpaikkaa.
Inarissa 22.12.2009
Jouko Korhonen, puheenjohtaja (konekaivaja, II-sukupolven kullankaivaja)
p: 040 3442200
Antti Peronius, toiminnanjohtaja (geologi, III-sukupolven kullankaivaja)
p: 050 4362316
Lapin Kullankaivajain Liitto Ry
(perustettu Lemmenjoella 1949 kultaryntäyksen yhteydessä)
(1.12.2008)
Lapin Kullankaivajain Liiton lausuntokaivoslaista.
Koneellinen kullankaivu loppuu Lemmenjoella ilman lakimuutostakin. Kaivajien investoinnit ja kaivun väheneminen näkyy gallupista.
------------
Jäsenlehti Prospäkkärin kaivoslakinumero on jaettu kaikille kansanedustajille. Voit lukea sen tästä.
"ehdotettu muutos merkitsisi koneellisen kullanhuuhdonnan päättymistä nykyisessä laajuudessaan Lemmenjoen kansallispuistossa."
Kaivoslakiuudistus:
LKL:n toinen kannanotto:
Ympäristöministeriö ja Metsähallitus johtivat kaivoslakityöryhmää harhaan.
LKL:n ensimmäinen kannanotto lakiuudistukseen.
kommentoi tähän:
