Toimintakertomus

LAPIN KULLANKAIVAJAIN LIITTO Ry

Toimintakertomus vuodelta 2018

Yleistä

Liiton toiminnan kehittämisessä on noudatettu Toimintasuunnitelmaa 2018.

Kullankaivua on pyritty kehittämään ympäristövastuullisena elinkeinona ja harrastuksena. Kullankaivun toimintaedellytykset on pyritty turvaamaan ilman kohtuuttomia lainsäädännöllisiä tai käytännön esteitä.

Vaikuttamalla yhteiskunnalliseen mielipiteen muodostumiseen, jakamalla asiallista informaatiota, ja liiton jäsenyyden kautta tarjottujen jäsenetujen kautta aloituskynnystä madaltamalla on haluttu taata kaikille kullankaivuperinteestä ja – ammatista kiinnostuneille ihmisille mahdollisuus löytää oma polkunsa kultamaille nyt ja tulevaisuudessa.

Liiton edunvalvonta on seurannut toimenpiteitä lakien soveltamisessa, ja pyrkinyt vaikuttamaan vastuiden pysyttämiseen toiminnan jatkamisen mahdollistavalla kohtuullisella tasolla.

Liitto on toiminut kaikkien Lapin kullankaivajien etujärjestönä riippumatta kaivumenetelmästä, kaivualueesta tai toiminnan luonteesta.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi useita kullanhuuhdontalupien myöntämistä koskevia saamelaiskäräjien valituksia ja jätti yhden käsittelemättä. Saamelaiskäräjien valitusperusteet todettiin päätöksissä aiheettomiksi.

Saamelaiskäräjät oli ennen tätä tehtaillut yhteensä yli 80 kappaletta lähes samansisältöistä monistettua massavalitusta myönnetyistä kullanhuuhdontaluvista ja ympäristöluvista.

Päätöksessään Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kaivosviranomainen Tukesin kokoamaa selvitystä voidaan pitää riittävänä perustana arvioinnin tekemiseksi lupien myöntämisen vaikutuksista saamelaisten oikeudelle alkuperäiskansana harjoittaa ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan.

Liiton edunvalvontatoimikunta on ollut pitkän ja raskaan valitusrumban aikana keskeisessä roolissa kaivuoikeutta puolustavan argumentoinnin kehittämisessä ja valitusvastineiden laatimisessa.

Edunvalvonta

Jäsenistön edut on pyritty turvaamaan sekä kullankaivun että siihen liittyvien tukitoimintojen, kuten liikkumisen ja asumisen osalta.

Lainsäädäntöä, viranomaisohjeistuksia, suunnitelmia ja näiden käytännön soveltamista on seurattu aktiivisesti, ja reagoitu nopeasti ja rakentavasti kullankaivun edellytyksiin vaikuttaviin muutoksiin.

Liitto on pyrkinyt edunvalvontatoimikunnan koordinoimana luotaamaan yhteiskunnan asenteita kullankaivua ja kultaperinnettä kohtaan, sekä muokkaamaan niitä jatkuvuudelle myönteiseen suuntaan. Tässä työssä on käytetty hyväksi olemassa olevia kontakteja poliittisiin päätöksentekijöihin ja virkamiehiin, ja pyritty aktiivisesti luomaan uusia kontakteja.

Median suhteen ollaan oltu aktiivisia tarjoamalla asiallista tietoa niin positiivisista uutisista kullankaivun rintamalla kuin avoimesti vastaamalla alan haasteita koskeviin kysymyksiinkin.

Jäsenistölle on tarjottu asiantuntija-apua ja neuvontaa lausuntojen ja konsultointien muodossa kullankaivun hallinnointiin liittyen.

Havaituista lain muutostarpeista on lausuttu valvoville ja päättäville tahoille sekä lausuntopyyntöihin vastaamalla että aloitteellisilla yhteydenotoilla kullankaivun aseman parantamiseksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön kaivoslain toimivuuden tarkasteluun liitto antoi oman kommenttinsa 2016. Sen mukaisesti on edelleen pyritty mm. seuraavaan:

– Kaivospiirien lakkauttaminen perutaan. Jos se ei ole poliittisesti mahdollista, on siirtymäaikaa jatkettava vähintään talousvaliokunnan esittämään 15 vuoteen.

– Siirtymäajan puitteissa on ulkopuolisen riippumattoman tahon tehtävä selvitys kaivospiirien lakkauttamisuhan aiheuttamista menetyksistä, kullankaivun aluetaloudellisesta merkityksestä, kullankaivun ympäristövaikutuksista ja kullankaivun todellisesta vaikutuksesta saamelaisten oikeuttaa harjoittaa kieltään ja kulttuuriaan jne.

– Mikäli kaivospiirit lakkautetaan, on lakkauttamisen aiheuttamat taloudelliset menetykset korvattava haltijoille täysimääräisesti. Kaivospiirien alueella nyt kaivaville ja kullanhuuhdontaluvan turvin kullankaivua jatkaville turvattava todelliset jatkomahdollisuudet varmistamalla rakennetun infran, kuten kämppien, allastuksen, viemäröinnin jne. säilyttämismahdollisuudet.

Tämä yhteiskunnan perusteetta rakentama ammattikullankaivun alasajoasetelma on ollut edunvalvonnalla edelleen kirkkaana fokuksessa.

Kaikille kansanedustajille toimitettiin istuntokauden 2018 alkajaisiksi Lapinkullan 150-vuotishistoriakalenteri ja kaivospiirien siirtymäajan jatkamista perusteleva saatekirje.

Eduskunnan talousvaliokunta esitti mietinnössään, että eduskunnan tulisi selvittää mahdollisuutta kullanhuuhdonnan kaivospiirien lakkauttamisen siirtymäajan jatkamiseksi. Eduskunnan täysistunto hyväksyi talousvaliokunnan esityksen, johon sisältyi lausuma, että hallitus ottaisi valmisteltavakseen siirtymäajan pidentämisen 15 vuoteen.

Valmistelu tosiasiallisesti kuuluu TEM:ille, ja liitto oli yhteydessä avainministeriön keskeisiin henkilöihin valtionhallinnon useilla eri tasoilla ja seurasi tilanteen etenemistä aktiivisesti.

Asia ei kuitenkaan edennyt ministeriössä liiton toivomalla ripeydellä. Saaduissa vastauksissa viitattiin kaivoslakiin tehtyihin muihin kullanhuuhdontaa koskeviin muutoksiin.

Asiaa pyrittiin liiton puolelta silti edelleen edistämään erilaisin yhteydenotoin sen etenemiseen mahdollisesti vaikuttamaan pystyviin tahoihin. Saatujen vastausten mukaan virkamiehet pitävät siirtymäajan pidentämistä hankala, koska päätös on ollut jo niin pitkän voimassa. Asiassa vedotaan lähinnä siihen, että muutokseen on osattu varautua pitkään ja mahdollisten muutosten tekeminen tässä vaiheessa asettaisi toimijat eriarvoiseen asemaan.

Liitto antoi lausunnon ympäristöministeriön lakiesitykseen pienimuotoisen koneellisen kullankaivun ympäristöluvan siirtämiseksi ilmoitusmenettelyn piiriin ympäristölainsäädännössä.

Lakimuutos hyväksyttiin voimaan tulevaksi 1.2.2019.

Liitto antoi lausunnon ympäristöministeriön esitykseen laiksi ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta.

Liitto antoi lausunnon asetusehdotuksesta Tukesin maksullisesti suoritteista. Liitto piti esitettyjä maksukorotuksia korkeina ja raskaina.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi Metsähallituksen Luontopalveluiden yksittäiselle kullankaivajalle pyytämättä antaman kaivospiiritukikohdan rakennuksien pystyssäpitoluvan ja velvoitti Metsähallituksen korvaamaan 2000 € lausunnonvalmistelukuluja. Liiton edunvalvonta ajoi asiaa ja valmisteli hallinto-oikeusvalituksen valittajan valtuuttamana.

Liiton edustajia ei kutsuttu viranomaiskatselmuksiin eri kaivualueilla.

Antti Peronius osallistui liiton edustajana TEM:in järjestämän kaivoslain 38 § mukaisen vaikutustenarvioinnin työryhmän kokouksiin. Työryhmä ei päätynyt yhteiseen näkemykseen vaikutustenarvioinnista. Työryhmän työstä ja näkemyksistä koottiin TEM:in toimesta raportti.

Puheenjohtaja Maija Vehviläinen ja kullankaivaja Kari Merenluoto tapasivat pääministeri Juha Sipilän Rovaniemen yrittäjäjuhlassa ja toivat briefing-tuokiossa pääministerille henkilökohtaisesti tietoa huuhdontakultakaivospiirien lakkauttamisen siirtymäajan jatkamisen tarpeellisuudesta.

Porotaloustutkija emeritus Mauri Nieminen antoi asiantuntija-arvion Luken nimissä esitetystä lausunnosta koskien kullanhuuhdonnan vaikutuksia poronhoitoon ja kannattavuuteen sekä porolaidunten kuntoa ja poronhoidon tilaa paliskunnissa joissa harjoitetaan kullankaivua.

Niemisen asiantuntija-arvion mukaan kullankaivu nykymuodossaan ei uhkaa eikä lopeta Suomen poronhoitoa.

Lisäksi käytiin epämuodollisempia yhteistyötapaamisia eri sidosryhmien kanssa.

Jäsenistö

Liiton jäsenmäärän voimakas kasvu hiipui edellisen kolmen vuoden aikana, johtuen vuosittain yhdistyksestä eroavien tai maksamattomien jäsenmaksujen johdosta erotettavien jäsenten määrän noususta aiempien vuosien tasosta.

Vuonna 2018 yhdistykseen liittyi 359 uutta jäsentä. Jäsenmäärän reaalikasvun hiipuminen onnistuttiin taittamaan ja toimintasuunnitelman mukainen huomion kiinnittäminen nuorison aktivoimiseen kullankaivuharrastuksen pariin näkyy sinänsä edelleen vaatimattoman nuorisojäsenmäärän tuplaantumisena.

Liiton hallitus on pyrkinyt aktivoimaan jäseniä hakeutumaan yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi ja löytämään keinoja sitouttaa jäsenistöä yhdistykseen.

                                                              2018    2017     Muutos

                       Varsinaiset jäsenet          455      449         6

                       Kannattajajäsenet         3539    3456       83

                       Yhteensä                       3994    3905       89

                       Kunniajäseniä                    11        11         0

                       Nuorisojäseniä                   27       14        13

Liiton rahastonhoitaja on hoitanut jäsenrekisterin ja jäsenmaksuseurannan ylläpidon.

Jäsenpalvelut

Toiminnanjohtaja Hannu Raja kulki kaivukaudella aktiivisesti eri kulta-alueilla ja ohjasi, neuvoi ja opasti jäsenistöä käytännön kullankaivuun liittyvissä asioissa ja välitti tietoa jäsenistön näkemyksistä toiminnan kehittämisestä liiton hallitukselle.

Liiton kotisivujen keskustelupalstasta on pyritty muodostamaan foorumi, jolla kaivajat jakavat mielipiteitään ja tietojaan kullankaivuun liittyvistä asioista.

Osana kahdensuuntaista tiedonvälitystä on ylläpidetty liiton omia Facebook-sivuja.

Liiton jäsenistön vapaassa käytössä olleet valtaukset olivat suosittuja ja kaivutoiminta alueilla oli aktiivista, asiallista ja kultaa tuottavaa.

Alueilla toimi yhteensä arviolta 400 – 600 yhdistyksen jäsentä.

Liiton hallinnassa jäsenistön käytössä olivat jäsenistön kaivumahdollisuuden varmistamiseksi Ivalojoen-Laanilan alueella valtaukset Elsaojalla, Palsinojalla, Rönkönojalla ja Pikku-Piispanojalla sekä Lautta-ojalla Purnumukan alueella. Lemmenjoen jäsenetu-alueista olivat käytössä Karuoja ja Kotaoja.

Alueiden jatkolupahakemukset on pyritty laittamaan kaivosviranomaiselle ajoissa ja uusia alueita on aktiivisesti kartoitettu.

Rönkönojan yhteisalueen liittymää parannettiin katalysaattori- ja etumaskiystävällisemmäksi.

Liitto omistaa lisäksi ’Isolan kaivos’-kaivospiirin Lemmenjoen Miessijoella. ’Isolan kaivokselle’ on myönnetty vuokrakaivuoikeus hakemuksien perusteella.

Liitto järjesti 9. – 11.2.2018 perinteisen talvitapahtuman, seminaariristeilyn Tukholmaan. Seminaariohjelmassa pääteemana oli Lapin kullan emäkallion salaisuus. Seminaariin osallistui 310 henkeä. Järjestelyistä vastasivat puheenjohtajana Antti Peronius ja matkanjohtajana Heli Rapakko.

M/s Mariellan auditoriossa järjestetyssä avausseminaarissa aiheena oli oikeudelliset väännöt ja lainmuutokset – vaikutus kaivuhommiin.

Seminaariristeilyn yhteydessä paikalla oli Antti Aarnio-Wihuri esittelemässä Lapin isommushippujen kokoelmaansa. Aarnio-Wihurin hippukokoelman esillä olon myötä Lapin kullankaivu sai osakseen suuren mediahuomion.

Seminaariristeilyllä koulutettiin Sertifioitu Lapin kulta-hankkeen nimissä ensimmäiset 14 sertifioitua kullankaivajaa.

Liiton Pikkujoulut juhlittiin Kaustisen Kansanlääkintäkeskuksessa. Pikkujoulujen yhteydessä järjestettiin Kultaperinne ry:n organisoimat vaskauskisat ja tutustuttiin Keliber Oy:n toimintaan.

Pikkujouluihin osallistui n. 90 henkilöä.

Tiedottaminen

Sisäinen tiedottaminen on tapahtunut jäsenlehti Prospäkkärin ja yhdistyksen kotisivujen välityksellä. Prospäkkäri ilmestyi 4 kertaa suunnilleen ilmoitetun julkaisuaikataulun mukaisesti.

Prospäkkäri-lehden vastaavana päätoimittajana toimi Kai J. Rantanen ja taitosta vastasi Liisa Hertell LH Viestinnästä. Painopaikkana toimi Kirjapaino Hermes Oy.

Lehden toimitus kiittää kaikkia lukuisia lehden toimittamiseen osallistuneita ja siinä avustaneita.

Prospäkkärin kuluja on osin katettu ilmoitusmyynnillä.

Jäsenlehteä on käytetty eri viranomaisten tiedotuskanavana jäsenistölle sekä osaltaan myös ulkoiseen tiedottamiseen ja jäsenhankintaan.

Liiton sosiaalisen median päätoimittajana on toiminut Hannu Raja, päätoimittajuus on sisältänyt liiton kotisivujen ja facebookin ylläpidon.

Liiton internet-sivusto toimii merkittävimpänä jäsenhankintakanavana jäsenistölle sekä ulkoisena tiedonjakokanavana. Sivuilla on julkaistu hallituksen kokoustiivistelmät, liiton kannanottoja ja muuta ajankohtaisaineistoa.

Liiton kotisivuilla toteutettiin palvelinpäivitys ja niitä pyörittävä ohjelma-alusta muutettiin mobiilidatan käyttöä paremmin tukevaksi. Toimeksianto ei sisältänyt sivujen ulkoasua tai sisältöä koskevia muutoksia.

Kotisivuja ja jäsenrekisterin sähköpostijärjestelmää on käytetty nopeiden tiedotusasioiden kanavana.

Muu tiedotus ja sidosryhmäyhteistyö

Liitto tarjosi tiedotusvälineille totuudenmukaista ja kaivutoiminnan kehitysedellytyksiä tukevaa tietoa sekä avusti mediaa hankkimaan artikkeleihin tarvittavia tausta- ja yhteystietoja. Median haastattelu- ja tietopyyntöihin suhtauduttiin asiallisen myönteisesti.

Medialle tuotettiin lehdistötiedotteita merkittävistä uutisista kullankaivun hallinnoinnin alalta ja kultapurojen varsilta. Myös alan haasteita koskevaan uutisointiin tarjottiin asiallista ja tosiasioihin pohjautuvaa tietoa.

Liitto tuotti sisältöä Metsähallituksen päävastuulle siirtyneen Lemmenjoen Kultareitti-hankkeen reittiopasteisiin yhteistyössä Kultamuseon kanssa. Tavoitteena oli huolehtia siitä, että kullankaivun historia kuvataan todellisuutta vastaavalla tavalla.

Lemmenjoen Kultareitin avajaisiin osallistui kymmenkunta kullankaivajaa n. 50 kutsuvieraan ja muuten asiasta kiinnostuneen kansalaisen lisäksi.

Liitto osallistui yhdessä GTK:n, Oulun yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun ja Kaivannaisteollisuus ry: kanssa ”Indikaattorimineraalien automatisoitu tunnistaminen kriittisten mineraalien etsinnässä (Indika)” -hankkeeseen. Osallistumisella vahvistetaan LKL:n projektiosaamista ja kehitetään kullanetsintäosaamista.

Liitto osallistui Lapin AMK:n DigiSAM-hankkeeseen, missä 3d-visualisoidaan kaivoshankkeita.

Lapin ELY-keskuksen koneellisen kullankaivun vastuuvalvoja teki ennen kaivukautta 2017 esityksen ympäristöluvanvaraisen kullankaivun vesistötarkkailuohjelman täydentämisestä. Liito torjui esityksen tarkkailuohjelman avaamisesta, mutta otti ELY-keskuksen esittämät lisänäytteet ohjelman mukaisen näytteenoton yhteydessä kaivukausilla 2017 ja 2018.

Liiton edustajat palaveerasivat yhteistarkkailuohjelman tiimoilta Lapin ELY-keskuksen edustajien kanssa.

Lapin ELY-keskus esitti Inarin kunnan ympäristökeskuksen esityksestä Lemmenjoen-Vaskojoen koneellisen kullankaivun yhteistarkkailuohjelman täydentämistä. Liiton ympäristötyöryhmä on käsitellyt esitystä ympäristöluvallisten kullankaivajien valtuuttamana ja liiton edustajat kävivät vuoropuhelua viranomaisten kanssa asiasta.

Lapin ELY-keskukselle toimitettiin liiton ympäristötoimikunnan laatima vastine, jonka pohjalta Lapin ELY-keskus on vastannut Inarin kunnan ympäristöyksikön alkuperäiseen esitykseen.

Jätehuoltokuntayhtymä Lapecon kanssa käytiin neuvotteluita kullanhuuhdonta-alueiden jäte- ja ekomaksujen selkiyttämisestä ja kohtuullistamiskäytännöistä. Asiassa saatiin aikaan pieniä parannuksia jotka kirjattiin Lapecon jätemaksujen soveltamisohjeisiin, mutta varsinaista laskutusperustetta koskevat linjaukset on ratkaistu jo aiemmin useammassa yksittäisten kullankaivajien hallinto-oikeusvalitusten oikeuskäsittelyissä.

Liiton edustaja toimi asiantuntijana ja järjestelijänä flokulanttien toimivuutta testanneessa tutkimushankkeessa.

Muu toiminta

Vesistövaikutusten yhteistarkkailu toteutettiin liiton organisoimana Lapin ELY-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti erillisinä tarkkailuohjelmina Ivalojoen-Sotajoen-Vuotso ja Lemmenjoen vesistöalueilla.

Vesistötarkkailun analyyseistä ja vuosiraportoinnista pyydettiin tarjoukset 7:ltä alan toimijalta. Tarjous saatiin ainoastaan Eurofins Enviroment Testing-ympäristöyhteenliittymältä.

Tarkkailuohjelmien kustannukset on laskutettu niiltä ympäristölupavelvollisilta, joiden toimintaan tarkkailu on kohdistunut.

Valvovan viranomaisen raportointiin kohdistamat vaateet ja alan toimijoiden keskittyminen Eurofins-yhteenliittymän hoitoon ovat syöneet kilpailutuksesta saadun hyödyn.

Liitto perui päätöksensä osallistua Riihimäen Erämessuille Saariselän kaivosseminaarin päällekkäisestä ajankohdasta johtuen.

Palsin- Sotajoen tie lanattiin 3 kertaa ja lanaa paranneltiin alueen kullankaivajat tienparannustalkoiden yhteydessä kerätyillä kolehtivaroilla.

Lemmenjoella parannettiin talkoilla Hengenahistuksenmäen mönkijäuran pahiten tulvaeroosiosta kärsineitä kohtia.

Kullanhuuhdontakisat

Liitolla on päävastuun Kullanhuuhdonnan SM-kisojen järjestämisestä sekä myös vuoden 2019 MM-kisoista. Taloudellisen vastuun kisajärjestelyistä kantaa Tankavaaran Kultakylä liiton kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti.

Kullanhuuhdonnan SM-kilpailut järjestettiin Tankavaarassa 19. – 22.7.2018.

Kisapäällikkönä toimi Esko Orava.

Liitto on edustanut Suomea maailman kullanhuuhtojien liitossa WGA:ssa maadelegaateinaan Jouko Korhonen ja Pia Turunen.

SM- ja MM-kisajärjestelyitä ja niiden kehittämistä koskevassa kisatyöryhmässä liitoa ovat edustaneet Hannu Raja ja Esko Orava.

Lapin kullankaivun juhlavuodet

Liitto valmisteli juhlavuosiin liittyviä tapahtumia Juhlavuosien 2018 – 2019 valmistelu- ja aikataulusuunnitelma toimenpiteiden suunnittelun pohjaksi.

Juhlavuosien rahoituksen varmistamiseksi jäsenpalvelu- ja varainhankintatoimikunta toteutti erilaisia ulkopuolisen rahoituksen hankintakuvioita, jotta juhlavuosien tapahtumia ei tarvitsisi rahoittaa pelkästään liiton jäsenmaksutuloilla.

Juhlavuosien tapahtumakoordinaattorin tehtävään haettiin tekijää avoimella paikkailmoituksella.

Tehtävästä ilmoitti olevansa kiinnostunut 3 eri tahoa, mutta hallitus päätyi nimeämän juhlatapahtumia valmistelemaan työryhmän, joka ei kuitenkaan päässyt kaivukauden alkamisen vuoksi kertaakaan kokoontumaan. Osa työryhmästä piti juhlatapahtumien järjestelyistä puhelinpalavereita.

Tankavaaran Kullanhuuhdonnan SM-kisojen yhteydessä järjestettiin jäsenistölle juhla Lapinkullan löytymisen 150-vuotisjuhlan kunniaksi. Juhlaan osallistui n. 130 kullankaivajaa.

Lapin kullan löytöpaikan muistotilaisuuteen Lihrin muistomerkillä Nulkkamukassa ja Tankavaaran Kultakylän juhlaillalliseen osallistui 14 henkeä.

Nordic Monetalta tilattiin liitolle numeroitu erityispainos Lapin kultaryntäyksen150-vuotisjuhlamitalista.

Liitto avoimen Lapin kullan 150-vuotismerkin suunnittelukilpailun voittaneesta Sirkku Muhlin ehdotuksesta ”Veneet tulevat”, teetettiin hattupinssejä, joita myytiin juhlavuosien rahoittamiseksi.

Liitto järjesti yhteistyössä Suomen kaivosyrittäjät ry:n kanssa kullankaivupainotteisen Kaivosseminaarin Saariselällä 7. – 8.6.2018. Kaivosseminaariin osallistui kattavasti Suomen kaivosteollisuuden toimijoita ja kymmenkunta kullankaivajaa.

Veikko Väänäsen aloitti tulevaa liiton 70-vuotisjuhlaa silmällä pitäen edunvalvonnan ja oikeustaisteluiden historiikin kokoamisesta vuosilta 1980 – 2010 aineiston kokoamisella ja edunvalvonnan keskeisien toimijoiden kuulemisilla.

Hallinto

Liiton hallituksen puheenjohtajana toimi Maija Vehviläinen, erityisvastuuna ulkoiset suhteet.

Varapuheenjohtajana toimi Ensio Kaustinen, erityisvastuuna Palsinperän kulkuyhteydet sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja tiedottaminen. Hallituksen muina jäseninä toimivat eri vastuualueisiin painottuen: Kai J. Rantanen, sihteeri ja rahastonhoitaja; Esko Orava, kisavastaava ja MM-kisat 2019; Ami Telilä, Lemmenjoen alueen kalusto ja kiinteistöt; Hannu Raja, Ivalojoen alueen kalusto ja kiinteistöt, varakisapäällikkö MM-kisat 2019; Marko Touru, kisavastaava ja MM-kisat 2019.

Vuosikokous pidettiin 31.3.2018 Siidan auditoriossa, Inarin kirkonkylällä.

Kokoukseen osallistui 39 jäsentä.

Hallitus piti 9 kokousta ja yhden palaverin, sekä lisäksi käsitteli ja valmisteli asioita aktiivisesti sähköisellä foorumilla.

Liiton osa-aikaisena toiminnanjohtajana työskenteli 1.1. – 18.6.2018 ja 18.8. – 31.12.2017 Kai J. Rantanen yhdistyksen jäsenasioita ja muita arkirutiineja pyörittäen.

Hannu Raja oli osa-aikaisena toiminnanjohtajana aktiivikaivukaudella ajanjaksolla 16.6. – 18.8.2017 kiertäen aktiivisesti eri kullankaivualueilla. Liitolla on vuokrattuna majoitus- ja toimitilat jäsenistön kesä-aktiviteettien kannalta keskeiseltä paikalta Tankavaaran Kultakylästä.

Toimintakaudella toimivat seuraavat toimikunnat:

– risteilytoimikunta: pj Antti Peronius, Heli Rapakko

– edunvalvontatoimikunta: pj Antti Peronius, Leila Kostiainen, Ensio Kaustinen

– kilpailutoimikunta: pj Esko Orava, Jouko Korhonen, Kauko Matilainen

– ympäristöttyöryhmä: pj Antti Peronius, Ensio Kaustinen, Hannu Salonen, Maija Vehviläinen

– Lemmenjoen toiminta-alueiden kehittämistoimikunta: pj Ami Telilä, Aki Karvonen, Kai J. Rantanen, Heli Rapakko

– Ivalojoen alueen kehittämistoimikunta: pj Hannu Raja, Maija Vehviläinen, Kauko Matilainen, Maire Bruun

– tietosuojavastaava: Kai J. Rantanen

Huomionosoitukset ja lahjoitukset

Pyrkyreitten palstan hoidosta on huolehdittu tekemällä sopimus Ivalon Taimituvan kanssa. Poisnukkuneita kultamiehiä on lisäksi muistettu mahdollisuuksien mukaan.

Seminaariristeilyllä palkittiin Vuoden kullankaivajateko-huomionosoituksella Antti Peronius.

Perusteluina ”Lapin kullankaivun edunvalvonnan Jari Litmanen”.

Liitto tuki Kullanhuuhdonnan SM-kisojen lasten ja nuorten tapahtuman tukemiseen.

Liitto lahjoitti jäsenmaksukultaa perinteisiin kohteisiin Kultapullokisoihin, Vaskoolihiihtoon ja perinteisesti tuettuihin kultakisoihin sekä jäsenhankinta- ja PR-tarkoituksiin.

Liiton myyntiartikkeleita ja muuta materiaalia on lahjoitettu yhteistyötahoille myönteisen kultamieshengen luomiseksi.

Kiinteä omaisuus

Liiton talous on ollut kunnossa. Yhdistyksellä ei ole varsinaisia velkoja eikä vastuita.

Juhlavuosien rahoitustarvetta ennakoiden taloutta on seuratta erityisen tarkasti ja kulut on pyritty pitämään kurissa.

Muun toiminnan kuluja on rahoitettu osin myös ulkopuolisella rahoituksella, joka on kerätty toiminnanharjoittajilta ja jäsenlehden ilmoittajilta.

Lisäksi jäsenmaksujen yhteydessä on saatu jäsenistöltä kohdennettua vapaaehtoista jäsenmaksukolehtia, joka on käytetty sen toiminnan osa-alueen kehittämiseen, johon jäsenistö on sen osoittanut.

Tarkemmat luvut näkyvät tuloslaskelmassa ja taseessa.

Kirjanpidon on hoitanut Tilitoimisto Eija Orava.

Liitto omistaa Inarin kirkonkylässä jalasmökin, Lemmenjoen huoltolanssilla taukotuvan, Morgamin Kultahaminassa autiotupa-varastorakennuksen, Morgamin Kultalassa niliaitan, Martiniiskonpalon lentotoimipaikalla taukotuvan ja yhdessä Ilmailulaitoksen kanssa Jäkäläpään lentotoimipaikalla taukotuvan, kaksi saunaa Elsaojan-Palsinojan valtauksilla sekä saunan Lauttaojalla ja Rönkönojalla.

Liiton omaisuuden kunto ja arvo on pyritty pitämään turvattuina.

Liitto omistaa Kiinteistö Oy Kultakodin osakkeita 164 kpl. Tämä on 98,8 % kiinteistöosakeyhtiön koko osakekannasta. Liitto kävi neuvotteluita omistuksensa ulkopuolisten kahden osakkeen ostamisesta niiden haltijoilta, mutta yhteisymmärrystä käyvästä kauppahinnasta ei löydetty.

Kiinteistö Oy Kultakodin yhtiökokousedustajina ovat toimineet liiton vuosikokouksen päätöksen mukaisesti Hannu Raja, Esko Orava ja Ensio Kaustinen.

Kultakodin kiinteistön ja tontin kunto ja arvo on ylläpidetty normaalein kiinteistönhoitotoimin kiinteistöosakeyhtiön toimesta. Kultakodilla toteutettiin ennakoiva putkistoremontti.

Liitolla on ollut vuokrattuna huoneisto Kultakodista toimitilana ja arkistohuoneena.

Vuosikokouksen 2017 päätöksen mukaisesti liiton hallitus käynnisti selvitystyön Kultakodin tontin rakennusoikeuden hyödyntämisestä esim. 4 – 5 huoneiston vuokrarivitalon rakentamisella.

Tämän hetkisen selvitystyön perusteella rakennusoikeuden hyödyntämisen kokonaiskustannukset ovat

yhdistyksen varallisuuteen nähden huomattava investointi. Vuosikokous totesi, että päätöstä rakentamisesta ei vielä tehdä vaan seurataan Inarin kirkonkylän asumisrakentamisen kokonaistilannetta.

Välivarastointialueet Áivihjärvellä ja Härkäselässä ovat olleet liiton jäsenten kaivupaikkojen huollon järjestämiseksi ja kaivu- ja majoituskamppeiden välivarastointiin.