Toimintakertomus

LAPIN KULLANKAIVAJAIN LIITTO Ry

Toimintakertomus vuodelta 2019

Yleistä

Liiton toiminnan kehittämisessä on noudatettu Toimintasuunnitelmaa 2019.

Kullankaivua on pyritty kehittämään ympäristövastuullisena elinkeinona ja harrastuksena. Kullankaivun toimintaedellytykset on pyritty turvaamaan ilman kohtuuttomia lainsäädännöllisiä tai käytännön esteitä.

Vaikuttamalla yhteiskunnalliseen mielipiteen muodostumiseen, jakamalla asiallista informaatiota, ja liiton jäsenyyden kautta tarjottujen jäsenetujen kautta aloituskynnystä madaltamalla on haluttu taata kaikille kullankaivuperinteestä ja – ammatista kiinnostuneille ihmisille mahdollisuus löytää oma polkunsa kultamaille nyt ja tulevaisuudessa.

Liiton edunvalvonta on seurannut toimenpiteitä lakien soveltamisessa, ja pyrkinyt vaikuttamaan vastuiden pysyttämiseen toiminnan jatkamisen mahdollistavalla kohtuullisella tasolla.

Liitto on toiminut kaikkien Lapin kullankaivajien etujärjestönä riippumatta kaivumenetelmästä, kaivualueesta tai toiminnan luonteesta.

Toimintavuotta sävyttivät yhdistyksen 70-vuotisjuhlat ja niihin valmistautuminen, kullanhuuhdonnan MM-kisat Tankavaarassa sekä kullanhuuhdontakaivospiirien lakkauttamisprosessiin valmistautuminen.

Edunvalvonta

Jäsenistön edut on pyritty turvaamaan sekä kullankaivun että siihen liittyvien tukitoimintojen, kuten liikkumisen ja asumisen osalta.

Lainsäädäntöä, viranomaisohjeistuksia, suunnitelmia ja näiden käytännön soveltamista on seurattu aktiivisesti, ja reagoitu nopeasti ja rakentavasti kullankaivun edellytyksiin vaikuttaviin muutoksiin.

Liitto on pyrkinyt edunvalvontatoimikunnan koordinoimana luotaamaan yhteiskunnan asenteita kullankaivua ja kultaperinnettä kohtaan, sekä muokkaamaan niitä jatkuvuudelle myönteiseen suuntaan. Tässä työssä on käytetty hyväksi olemassa olevia kontakteja poliittisiin päätöksentekijöihin ja virkamiehiin, ja pyritty aktiivisesti luomaan uusia kontakteja.

Median suhteen ollaan oltu aktiivisia tarjoamalla asiallista tietoa niin positiivisista uutisista kullankaivun rintamalla, kuin avoimesti vastaamalla alan haasteita koskeviin kysymyksiinkin.

Jäsenistölle on tarjottu asiantuntija-apua ja neuvontaa lausuntojen ja konsultointien muodossa kullankaivun hallinnointiin liittyen.

Havaituista lain muutostarpeista on lausuttu valvoville ja päättäville tahoille sekä lausuntopyyntöihin vastaamalla että aloitteellisilla yhteydenotoilla kullankaivun edellytysten parantamiseksi.

Täysin poliittinen päätös ammattikullankaivun alasajosta Lemmenjoen alueella on ollut edunvalvonnalla edelleen kirkkaana fokuksessa.

Liitto koosti lakkauttamisuhan alla olevien kaivospiirien haltijoille tilannekuvauksen ja esitti liiton hallituksen toimenpide-esityksen, pyytäen vastauksissa asianosaisten kannanottoja ja omia näkemyksiä.

Lakkautettavien kaivospiirien haltijoille järjestettiin kaivukaudella palaveri ja keskustelutilaisuus, jossa liiton edunvalvonta alusti kaivospiirien alasajoa ja lakkautettavia kaivospiirejä koskevien ympäristölupien lopettamista koskevasta selonteosta.

Ympäristöministeriön lakiesitys pienimuotoisen koneellisen kullankaivun ympäristöluvan siirtämiseksi ilmoitusmenettelyn piiriin ympäristölainsäädännössä, mitä liitto oli omassa lausunnossaan vahvasti tukenut, astui voimaan 1.2.2019.

Asetus Tukesin maksullisesti suoritteista tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2021. Lausunnossaan liitto oli nähnyt, ettei kullankaivua koskevissa suoritekohtaisesti hinnoiteltavissa julkisoikeudellisissa suoritteissa olisi ollut perusteita yleiskorotusta suurempiin korotuksiin ja piti 1.1.2019 voimaan tulleita maksukorotuksia perusteettoman korkeina ja raskaina.

Liitto vastasi työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa käynnistämään selvitykseen kaivostoiminnan säätelyn kokonaisuudesta.

Lapin ELY-keskuksen koneellisen kullankaivun vastuuvalvoja teki esityksen ympäristöluvanvaraisen kullankaivun yhteistarkkailuohjelmienn päivittämisestä.

Lemmenjoen alueen ympäristöluvanvaraisen kullankaivun yhteistarkkailuohjelma päivitettiin liiton asiaa koskevat kommentit huomioonottaen.

Liitto osallistui Lapin ELY-keskuksen koordinoiman Lemmenjoen alueen maisemoinnin yleissuunnitelman tekemiseen yhteistyössä Lapin AMK:n Tki-yksikön kanssa. Aiheeseen liittyen liiton edustaja osallistui alueille tehtyyn viranomaiskatselmukseen.

Liitto kirjelmöi Tukesiin, esittäen lisäresurssointia kullanhuuhdontalupien käsittelyyn kaivospiirien lakkauttamisesta johtuvan poikkeustilanteen johdosta.

Liiton edustajat osallistuivat Metsähallituksen, Museoviraston, Saamelaismuseo Siidan ja Lapin ELY-keskuksen muodostaman Lemmenjoen kulta-alueen valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön kullankaivutukikohtien suojelustatusta selvittävän työryhmän aloituskokoukseen.

Liiton edustajia ei kutsuttu viranomaiskatselmuksiin eri kaivualueilla.

Porotaloustutkija emeritus Mauri Nieminen antoi liiton pyynnöstä asiantuntija-arvion Jan Saijetsin Saamelaiskäräjien lausuntokäyttöön laatimasta Kutturan tokkakunnan ja Ivalon paliskunnan kesälaitumen karkeasta paikkatietoanalyysistä.

Lausunnossaan Nieminen piti Saijetsin esittämää karkean paikkatietoanalyysin taulukkotuloksia puutteellisina ja antavan väärän kuvan mm. kullankaivun vaikutuksista Ivalon paliskunnan poronhoitoon.

Jan Saijetsin esittämän Ivalon paliskunnan karkean paikkatietoanalyysin taulukkotulokset ovat puutteellisia ja vääriä. Tekijä itsekin toteaa ne kiireellä tehdyiksi ja puutteellisiksi.

Niemisen asiantuntija-arvion mukaan kullankaivu nykymuodossaan ei uhkaa eikä lopeta Suomen poronhoitoa.

Lisäksi käytiin epämuodollisempia yhteistyötapaamisia eri sidosryhmien kanssa.

Jäsenistö

Liiton jäsenmäärän voimakas kasvu on hiipunut, johtuen vuosittain yhdistyksestä eroavien tai maksamattomien jäsenmaksujen johdosta erotettavien jäsenten määrän noususta.

Vuonna 2019 yhdistykseen liittyi 320 uutta jäsentä. Jäsenmäärän reaalikasvun hiipuminen on onnistuttu taittamaan ja toimintasuunnitelman mukainen huomion kiinnittäminen nuorison aktivoimiseen kullankaivuharrastuksen pariin näkyy sinänsä kylläkin edelleen vaatimattoman nuorisojäsenmäärän kasvuna.

Liiton hallitus on pyrkinyt aktivoimaan jäseniä hakeutumaan yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi, ja löytämään keinoja sitouttaa jäsenistöä yhdistyksen toimintaan.

2019 2018 Muutos

Varsinaiset jäsenet 460 455 5

Kannattajajäsenet 3609 3539 70

Yhteensä 4069 3994 75

Kunniajäseniä 10 11 -1

Nuorisojäseniä 35 27 8

Liiton rahastonhoitaja on hoitanut jäsenrekisterin ja jäsenmaksuseurannan ylläpidon.

Jäsenpalvelut

Toiminnanjohtaja Hannu Raja kulki kaivukaudella aktiivisesti eri kulta-alueilla ja ohjasi, neuvoi ja opasti jäsenistöä käytännön kullankaivuun liittyvissä asioissa ja välitti tietoa jäsenistön näkemyksistä toiminnan kehittämisestä liiton hallitukselle.

Liiton kotisivujen keskustelupalstasta on pyritty muodostamaan foorumi, jolla kaivajat jakavat mielipiteitään ja tietojaan kullankaivuun liittyvistä asioista.

Osana kahdensuuntaista tiedonvälitystä on ylläpidetty liiton omia Facebook-sivuja.

Liiton jäsenistön vapaassa käytössä olleet kullanhuuhdonta-alueet olivat suosittuja ja kaivutoiminta alueilla oli aktiivista, asiallista ja kultaa tuottavaa.

Alueilla toimi yhteensä arviolta 400 – 600 yhdistyksen jäsentä.

Liiton hallinnassa jäsenistön käytössä olivat jäsenistön kaivumahdollisuuksien varmistamiseksi Ivalojoen-Laanilan alueella valtaukset Elsaojalla, Pulkkisenojalla, Palsinojalla, Rönkönojalla ja Pikku-Piispanojalla sekä Lautta-ojalla Purnumukan alueella. Lemmenjoen jäsenetu-alueista olivat käytössä Karuoja ja Kotaoja.

Alueiden jatkolupahakemukset on pyritty laittamaan kaivosviranomaiselle ajoissa ja uusia alueita on aktiivisesti kartoitettu.

Liitto omistaa lisäksi ’Isolan kaivos’-kaivospiirin Lemmenjoen Miessijoella. ’Isolan kaivokselle’ on myönnetty vuokrakaivuoikeus hakemuksien perusteella.

Liitto järjesti 8. – 10.2.2019 perinteisen talvitapahtuman, seminaariristeilyn Tukholmaan. Järjestelyistä vastasivat puheenjohtajana Antti Peronius ja matkanjohtajana Heli Rapakko. Seminaariohjelmassa pääteemana oli LKL 70 v. goes culture vol 2. Seminaariin osallistui 295 henkeä.

M/s Mariellan auditoriossa järjestetyssä avausseminaarissa aiheena oli 150-vuotias Lapin kullankaivu ja 70-vuotias Lapin Kullankaivajain Liitto.

Seminaarijärjestelyistä 17 vuotta vastanneiden Peroniuksen ja Rapakon ilmoitettua vetäytyvänsä järjestelytalkoista, joutui liiton hallitus perumaan alustavan seminaaritilavarauksen vuodelle 2020 uudelleenorganisoidakseen viihdyttävän ja sisällöltään mielenkiintoisen talvisen jäsentapahtuman järjestelyiden uudelleenorganisoimiseksi.

Tämän katsottiin olleen perusteltua myös liiton 70-vuotisjuhlajärjestelyiden, Kullanhuuhdonnan MM-kisajärjestelyiden sekä useiden mittavien edunvalvonnallisten haasteidenkin vuoksi.

Liiton Pikkujoulut juhlittiin Tankavaaran Kultakylässä. Pikkujoulujen yhteydessä järjestettiin miniseminaari Tankavaaran kokouskeskuksessa, vaskattiin Tankavaaran porukan organisoimat vaskauskisat ja käytiin yhdessä keilaamassa Saariselällä.

Pikkujouluihin osallistui n. 60 henkilöä.

Tiedottaminen

Sisäinen tiedottaminen on tapahtunut jäsenlehti Prospäkkärin ja yhdistyksen kotisivujen välityksellä. Prospäkkäri ilmestyi 4 kertaa suunnilleen ilmoitetun julkaisuaikataulun mukaisesti.

Prospäkkäri-lehden vastaavana päätoimittajana toimi Kai J. Rantanen ja taitosta vastasi Liisa Hertell LH Viestinnästä. Painopaikkana oli Kirjapaino Hermes Oy.

Lehden toimitus kiittää kaikkia lukuisia lehden toimittamiseen osallistuneita ja siinä avustaneita.

Prospäkkärin kuluja on osin katettu ilmoitusmyynnillä.

Jäsenlehteä on käytetty eri viranomaisten tiedotuskanavana jäsenistölle sekä osaltaan myös ulkoiseen tiedottamiseen ja PR-tarkoituksiin.

Liiton jäsenlehti Prospäkkärille saatiin käyttöön Suomen Kansalliskirjaston ISSN-keskukselta haetut painetun ja verkkojulkaisun ISSN-tunnukset.

Liiton sosiaalisen median päätoimittajana on toiminut Hannu Raja, päätoimittajuus on sisältänyt liiton kotisivujen ja facebookin ylläpidon.

Liiton internet-sivusto toimii merkittävimpänä jäsenhankintakanavana sekä sisäisenä ja ulkoisena tiedotuskanavana. Sivuilla on julkaistu hallituksen kokoustiivistelmät, liiton kannanottoja ja muuta ajankohtaisaineistoa.

Kotisivuja ja jäsenrekisterin sähköpostijärjestelmää on käytetty nopeiden tiedotusasioiden kanavana.

Jäsenrekisterin sähköpostijärjestelmä ei ole enää toiminnut yhtä notkeasti kuin aiemmin, johtuen palveluntarjoajien asettamista massapostituksien määrärajoituksista roskapostittamisen ehkäisemiseksi.

Muu tiedotus ja sidosryhmäyhteistyö

Liitto tarjosi tiedotusvälineille totuudenmukaista ja kaivutoiminnan kehitysedellytyksiä tukevaa tietoa sekä avusti mediaa hankkimaan artikkeleihin tarvittavia tausta- ja yhteystietoja. Median haastattelu- ja tietopyyntöihin suhtauduttiin asiallisen myönteisesti.

Medialle tuotettiin lehdistötiedotteita merkittävistä uutisista kullankaivun hallinnoinnin alalta ja kultapurojen varsilta. Myös alan haasteita koskevaan uutisointiin tarjottiin asiallista ja tosiasioihin pohjautuvaa tietoa.

Liitto osallistui Pohjois-Suomen Erämessuille 17. – 19.5.2019 omalla osastollaan.

Liitto laati K.H. Renlundin säätiölle rahoitushakemuksen kullankaivuun liittyvän menetelmäkehitykseen. Hakemuksen mukaisesti liitto valtuutti geologi Antti Peroniuksen vastaamaan projektisuunnitelman tekemisestä ja toteuttamisesta.

Liiton edustajat kertoivat kehittämisajatuksistaan Tankavaaran Kultamuseon kansainvälisen näyttelyn suunnittelevassa yhteistyöryhmässä.

Liiton edustajat esittivät samalla tervehdyksensä Kultamuseon uudelle museojohtajalle Kaisa Nikkilälle.

Museoviraston aloitteesta liitto teki yhteistyössä Kultamuseon kanssa Lapin kullankaivun esittelyn Elävän perinnön wikiluetteloon. Wikiluettelosta haettiin Lapin kullankaivun sisällyttämistä Elävän perinnön kansalliseen luetteloon.

Liitto tuki Anurag Lehtosen apurahahakemusta ”Kultamaiden tuntematon nainen” kirjoitushankkeeseen.

Muu toiminta

Vesistövaikutusten yhteistarkkailu toteutettiin liiton organisoimana Lapin ELY-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti erillisinä tarkkailuohjelmina Ivalojoen-Sotajoen-Vuotso ja Lemmenjoen vesistöalueilla.

Vesistötarkkailun analyyseistä ja vuosiraportoinnista hyväksyttiin Eurofins Enviroment Testing-ympäristöyhteenliittymän tarjous.

Tarkkailuohjelmien kustannukset on laskutettu niiltä ympäristölupavelvollisilta, joiden toimintaan tarkkailu on kohdistunut.

Valvovan viranomaisen raportointiin kohdistamat vaateet ja alan toimijoiden keskittyminen Eurofins-yhteenliittymän hoitoon ovat syöneet kilpailutuksesta saadun hyödyn.

Palsin- Sotajoen tietä lanattiin ja lanaa paranneltiin alueen kullankaivajat tienparannustalkoiden yhteydessä kerätyillä kolehtivaroilla.

Lemmenjoella ylläpidettiin talvista huoltoreittiä lanaamalla.

Kullanhuuhdontakisat

Liitolla oli päävastuussa Kullanhuuhdonnan SM-kisojen järjestämisestä sekä vuoden 2019 MM-kisoista. Taloudellisen vastuun kisajärjestelyistä kantoi Tankavaaran Kultakylä liiton kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti.

Kullanhuuhdonnan SM-kilpailut järjestettiin Tankavaarassa 2. – 3.8.2019.

Kullanhuuhdonnan MM-kilpailut järjestettiin Tankavaarassa 5. – 10.8.2019.

Kisoihin osallistui yli 450 kilpailijaa.

Kisapäällikkönä toimi Esko Orava ja Hannu Raja varakisapäällikkönä.

Liitto on edustanut Suomea maailman kullanhuuhtojien liitossa WGA:ssa maadelegaateinaan Jouko Korhonen ja Pia Turunen.

WGA:n hallituksen sihteerinä on toiminut Raimo Repola.

SM- ja MM-kisajärjestelyitä ja niiden kehittämistä koskevassa kisatyöryhmässä liitoa ovat edustaneet Hannu Raja ja Esko Orava.

Lapin kullankaivun juhlavuodet

Liitto valmisteli yhdistyksen 70-v. juhlavuoteen liittyviä tapahtumia Juhlavuosien 2018 – 2019 valmistelu- ja aikataulusuunnitelma toimenpiteiden suunnittelun pohjalta.

Juhlavuosien rahoituksen varmistamiseksi jäsenpalvelu- ja varainhankintatoimikunta toteutettiin erillisiä ulkopuolisen rahoituksen hankintakuvioita, jotta juhlavuosien tapahtumia ei tarvitsisi rahoittaa pelkästään liiton jäsenmaksutuloilla.

Haettua tapahtumakoordinaattoria ei avoimella paikkailmoituksella saatu rekrytoitua. Aila Mikkonen palkattiin TE-keskuksen tuella osa-aikaisena työntekijänä valmistelemaan 70-v. juhlatapahtumaa.

Liiton 70-vuotisjuhla aloitettiin seppelleenlaskulla ja muistopuheilla Inarin hautuumaan Pyrkyripalstalla.

Varsinainen juhlatilaisuus ja juhlaillallinen vietettiin Wilderness Hotel Inarissa Inarin kirkonkylässä. Juhliin osallistui n. 120 vierasta ja esiintyjää. Tilaisuuden juontajana toimi Vesa Veijalainen.

Pääjuhlapuhjan sijaan teatteriryhmä iValoiset esitti juhliin räätälöidyn tiivistelmän Lapin kultahistoriasta kertovasta näytelmästä ”Kultamaiden unelma”.

Lapin Kansan emeritus aluetoimittaja Veikko Väänänen teki käsikirjoituksen liiton 70-vuotishistoriikiksi. Käsikirjoitus rakentui hyvinkin rajatusti kullankaivun edunvalvonnan ja ammattimaisen kullankaivun oikeutuksesta käytyjen oikeusprosessien ympärille.

Käsikirjoituksen editoivat ja stilisoivat liiton puolelta Seppo J. Partanen, Antti Peronius ja Kai J. Rantanen liiton 70-vuotishistoriateokseksi ”Uhkia & isommuksia”.

Teoksen kuvatoimituksesta vastasi Ilkka Ärrälä ja taitosta Törmä-Ärrälä Oy:n Anu Törmä.

Teos painettiin Tallinn Raamattutrukikodassa Virossa.

Liitto kustansi historiikin itse.

Liiton 70-v. juhlissa huomioitiin Urpo J. Salon, Seppo J. Partasen ja Antti Peroniuksen tekemä Lapin kullankaivua tukeva merkittävä työ luovuttamalla heille liiton hopeiset pinssit umpikultaisina.

Hallinto

Liiton hallituksen puheenjohtajana toimi Maija Vehviläinen, erityisvastuuna ulkoiset suhteet.

Varapuheenjohtajana toimi Ensio Kaustinen, erityisvastuuna Palsinperän kulkuyhteydet sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja tiedottaminen. Hallituksen muina jäseninä toimivat eri vastuualueisiin painottuen: Kai J. Rantanen, sihteeri ja rahastonhoitaja; Esko Orava, kisavastaava ja MM-kisat 2019; Ami Telilä, Lemmenjoen alueen kalusto ja kiinteistöt; Hannu Raja, Ivalojoen alueen kalusto ja kiinteistöt, varakisapäällikkö MM-kisat 2019; Marko Touru, kisavastaava ja MM-kisat 2019.

Vuosikokous pidettiin 30.3.2019 Siidan auditoriossa, Inarin kirkonkylällä.

Kokoukseen osallistui 34 jäsentä.

Hallitus piti 9 kokousta ja yhden palaverin, sekä lisäksi käsitteli ja valmisteli asioita aktiivisesti sähköisellä foorumilla.

Liiton osa-aikaisena toiminnanjohtajana työskenteli 1.1. – 16.6.2019 ja 16.8. – 31.12.2019 Kai J. Rantanen yhdistyksen jäsenasioita ja muita arkirutiineja pyörittäen.

Hannu Raja toimi osa-aikaisena toiminnanjohtajana aktiivikaivukaudella ajanjaksolla 17.6. – 16.8.2019 kiertäen aktiivisesti eri kullankaivualueilla. Liitolla on vuokrattuna toiminnanjohtajan tukikohdaksi majoitus- ja toimitilat jäsenistön kesä-aktiviteettien kannalta keskeiseltä paikalta Tankavaaran Kultakylästä.

Aila Mikkonen työskenteli osa-aikaisena työntekijänä 1.6. – 15.9.2019, työtehtävänään juhlavuoden tapahtumajärjestely ja -organistointi.

Toimintakaudella toimivat seuraavat toimikunnat:

– risteilytoimikunta: Matti Mäkilaurila, Pentti Hongisto, Jutta Vehviläinen, Tuija Tunturi

– edunvalvontatoimikunta: pj Antti Peronius, Leila Kostiainen, Ensio Kaustinen

– kilpailutoimikunta: pj Esko Orava, vara-pj Hannu Raja, Marko Touru

– ympäristötyöryhmä: pj Antti Peronius, Ensio Kaustinen, Hannu Salonen, Maija Vehviläinen

– Lemmenjoen toiminta-alueiden kehittämistoimikunta: pj Ami Telilä, Aki Karvonen, Kai J. Rantanen

– Ivalojoen alueen kehittämistoimikunta: pj Hannu Raja, Maija Vehviläinen, Kauko Matilainen, Maire Bruun

– tietosuojavastaava: Kai J. Rantanen

Huomionosoitukset ja lahjoitukset

Pyrkyripalstan hoidosta on huolehdittu tekemällä sopimus Ivalon Taimituvan kanssa. Emäsuoni-muistomerkin honkaosien tervaus uusittiin kesällä.

Poisnukkuneita kultamiehiä on lisäksi muistettu mahdollisuuksien mukaan.

Seminaariristeilyllä palkittiin Vuoden kullankaivajateko-huomionosoituksella Antti Aarnio-Wihuri.

Perusteluina oli Aarnio-Wihurin ja hänen hippukokoelmansa aikaansaama Lapin kullankaivun positiivinen mediajulkisuus.

Liitto lahjoitti jäsenmaksukultaa perinteisiin kohteisiin Kultapullokisoihin, Vaskoolihiihtoon ja perinteisesti tuettuihin kultakisoihin sekä jäsenhankinta- ja PR-tarkoituksiin.

Liiton myyntiartikkeleita ja muuta materiaalia on lahjoitettu yhteistyötahoille myönteisen kultamieshengen luomiseksi.

Kiinteä omaisuus

Liiton talous on ollut kunnossa. Yhdistyksellä ei ole varsinaisia velkoja eikä vastuita.

Juhlavuosien rahoitustarvetta ennakoiden taloutta on seuratta erityisen tarkasti ja kulut on pyritty pitämään kurissa.

Muun toiminnan kuluja on rahoitettu osin myös ulkopuolisella rahoituksella, joka on kerätty toiminnanharjoittajilta ja jäsenlehden ilmoittajilta.

Lisäksi jäsenmaksujen yhteydessä on saatu jäsenistöltä kohdennettua vapaaehtoista jäsenmaksukolehtia, joka on käytetty niiden toiminnan osa-alueiden kehittämiseen, joihon jäsenistö on sen osoittanut.

Tarkemmat luvut näkyvät tuloslaskelmassa ja taseessa.

Kirjanpidon on hoitanut Tilitoimisto Eija Orava.

Liitto omistaa Inarin kirkonkylässä jalasmökin, Lemmenjoen välivarastointialueella taukotuvan, Morgamin Kultahaminassa autiotupa-varastorakennuksen, Morgamin Kultalassa niliaitan, Martiniiskonpalon lentotoimipaikan sivukirjaston ja yhdessä Ilmailulaitoksen kanssa Jäkäläpään lentotoimipaikan Karhu-Korhosen kirjasto-kulttuurikeskuksen, kaksi saunaa Elsaojan-Palsinojan valtauksilla sekä saunan Lauttaojalla ja Rönkönojalla.

Liiton omaisuuden kunto ja arvo on pyritty pitämään turvattuina. Rönkönojalla ja Lemmenjoen välivarastointialueella uusittiin rakennelmien katot.

Liitto omistaa Kiinteistö Oy Kultakodin osakkeita 164 kpl. Tämä on 98,8 % kiinteistöosakeyhtiön koko osakekannasta.

Liitto otti vastaan kaivospiiriosuuden Pihlajamäki-Klondike Kaiv.Rek.n:o 4849/1a omistusoikeuden Miessin kuvernöörinviraston rakennuksineen ja rakennelmineen Pekka Salosen perikunnalta.

Kiinteistö Oy Kultakodin yhtiökokousedustajina ovat toimineet liiton vuosikokouksen päätöksen mukaisesti Hannu Raja, Esko Orava ja Ensio Kaustinen.

Kultakodin kiinteistön ja tontin kunto ja arvo on ylläpidetty normaalein kiinteistönhoitotoimin kiinteistöosakeyhtiön toimesta.

Kultakodilla remontoitiin yksi vapautunut huoneisto.

Liitolla on ollut vuokrattuna huoneisto Kultakodista toimitilana ja arkistohuoneena.

Välivarastointialueet Áivihjärvellä ja Härkäselässä ovat olleet liiton jäsenten kaivupaikkojen huollon järjestämiseksi ja kaivu- ja majoituskamppeiden välivarastointiin.