Toimintakertomus

LAPIN KULLANKAIVAJAIN LIITTO Ry

Toimintakertomus vuodelta 2017

Yleistä

Liiton toiminnan kehittämisessä on noudatettu Toimintasuunnitelmaa 2017 sekä käytetty hyväksi toteutetun jäsenkyselyn kautta saatuja jäsenten ehdotuksia.

Kullankaivua on pyritty kehittämään ympäristövastuullisena elinkeinona ja harrastuksena. Kullankaivun toimintaedellytykset on pyritty turvaamaan ilman kohtuuttomia lainsäädännöllisiä tai käytännön esteitä.

Vaikuttamalla yhteiskunnalliseen mielipiteen muodostumiseen, jakamalla asiallista informaatiota, ja liiton jäsenyyden kautta tarjottujen jäsenetujen kautta aloituskynnystä madaltamalla on haluttu taata kaikille kullankaivuperinteestä ja – ammatista kiinnostuneille ihmisille mahdollisuus löytää oma polkunsa kultamaille nyt ja tulevaisuudessa.

Liitto on toiminut kaikkien kullankaivajaryhmien etujärjestönä riippumatta kaivumenetelmästä, kaivualueesta tai toiminnan luonteesta.

Edunvalvonta

Jäsenistön edut pyrittiin turvaamaan sekä kullankaivun että siihen liittyvien tukitoimintojen, kuten liikkumisen ja asumisen osalta.

Lainsäädäntöä, viranomaisohjeistuksia, suunnitelmia ja näiden käytännön soveltamista on seurattu aktiivisesti, ja reagoitu nopeasti ja rakentavasti kullankaivun edellytyksiin vaikuttaviin muutoksiin.

Liitto on pyrkinyt edunvalvontatoimikunnan koordinoimana luotaamaan yhteiskunnan asenteita kullankaivua ja kultaperinnettä kohtaan, sekä muokkaamaan niitä jatkuvuudelle myönteiseen suuntaan. Tässä työssä on käytetty hyväksi olemassa olevia kontakteja poliittisiin päätöksentekijöihin ja virkamiehiin, ja pyritty aktiivisesti luomaan uusia kontakteja.

Median suhteen ollaan oltu aktiivisia tarjoamalla asiallista tietoa niin positiivisista uutisista kullankaivun rintamalla kuin avoimesti vastaamalla alan haasteita koskeviin kysymyksiinkin.

Edunvalvontatoimikunta piti keväällä strategiapalaverin, jossa pyrittiin tunnistamaan lähitulevaisuuden edunvalvonnan tärkeimmät painopistealueet.

Jäsenistölle tarjottiin asiantuntija-apua ja neuvontaa lausuntojen ja konsultointien muodossa kullankaivun hallinnointiin liittyen.

Havaituista lain muutostarpeista on lausuttu valvoville ja päättäville tahoille sekä lausuntopyyntöihin vastaamalla että aloitteellisilla yhteydenotoilla kullankaivun aseman parantamiseksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön kaivoslain toimivuuden tarkasteluun liitto antoi oman kommenttinsa 2016. Sen mukaisesti pyrittiin mm. seuraavaan:

– Kaivospiirien lakkauttaminen perutaan. Jos se ei ole poliittisesti mahdollista, on siirtymäaikaa jatkettava vähintään talousvaliokunnan esittämään 15 vuoteen.

– Siirtymäajan puitteissa on ulkopuolisen riippumattoman tahon tehtävä selvitys kaivospiirien lakkauttamisuhan aiheuttamista menetyksistä, kullankaivun aluetaloudellisesta merkityksestä, kullankaivun ympäristövaikutuksista ja kullankaivun todellisesta vaikutuksesta saamelaisten oikeuttaa harjoittaa kieltään ja kulttuuriaan jne.

– Mikäli kaivospiirit lakkautetaan, on lakkauttamisen aiheuttamat taloudelliset menetykset korvattava haltijoille täysimääräisesti. Kaivospiirien alueella nyt kaivaville ja kullanhuuhdontaluvan turvin kullankaivua jatkaville turvattava todelliset jatkomahdollisuudet varmistamalla rakennetun infran, kuten kämppien, allastuksen, viemäröinnin jne. säilyttämismahdollisuudet.

Tämä yhteiskunnan perusteetta rakentama ammattikullankaivun alasajoasetelma on ollut edunvalvonnalla kirkkaana fokuksessa.

Kaivoslaki oli eduskunnan lähetekeskustelussa, mutta lakimuutosesitykseen ei sisällytetty liiton esittämiä muutoksia huuhdontakullankaivua tulevaisuudennäkymien korjaamiseksi.

Kansanedustaja Mikko Kärnä teki eduskunnalle lakialoitteen huuhdontakultakaivospiirien lakkauttamisen siirtymä-ajan jatkamiseksi 15 vuoteen.

Liitto oli vahvasti lakialoitteen takana tarjoamalla asiantuntija-apuaan lakialoitteen sisällön muotoilemiseen. Jäsenistöä aktivoitiin ottamaan yhteyttä tuttuihin kansanedustajiin lakialoitteen tukemiseksi.

Eduskunnan talousvaliokunta esitti mietinnössään, että eduskunnan tulisi selvittää mahdollisuutta kullanhuuhdonnan kaivospiirien lakkauttamisen siirtymäajan jatkamiseksi. Eduskunnan täysistunto hyväksyi talousvaliokunnan esityksen, johon sisältyi lausuma, että valiokunta ehdottaa, että hallitus ottaa valmisteltavakseen siirtymäajan pidentämisen 15 vuoteen.

Valmistelu tosiasiallisesti kuuluu TEM:ille, ja liitto oli yhteydessä avainministeriön keskeisiin henkilöihin valtionhallinnon useilla eri tasoilla ja seurasi tilanteen etenemistä aktiivisesti.

Asian ei kuitenkaan edennyt ministeriössä liiton toivomalla ripeydellä. Saaduissa vastauksissa viitattiin kaivoslakiin tehtyihin muihin kullanhuuhdontaa koskeviin muutoksiin.

Asiaa pyrittiin liiton puolelta silti edelleen edistämään erilaisin yhteydenotoin sen etenemiseen mahdollisesti vaikuttamaan pystyviin tahoihin.

Liitto oli aloitteellinen pienimuotoisen koneellisen kullankaivun ympäristöluvan siirtämiseksi ilmoitusmenettelyn piiriin ympäristölainsäädännössä. Ympäristöministeriö sisällytti asiakokonaisuuden luonnokseensa hallituksen esitykseksi laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta.

Liitto esitti lausunnossaan, että esitettyä toiminnan ylärajaa nostettaisiin 500 kuutioon / vuosi.

Omalta pieneltä osaltaan pienimuotoisinta koneellista kullankaivua koskeva ilmoitusmenettely sujuvoittaisi ja keventäisi ympäristöhallinnon työtä ja tulisi näkymään raskaamman kullankaivun luvitettavien kohteiden määrän alenemisella.

Liitto pyrki löytämään loppuopiskelijan, joka kiinnostuisi opinnäytetyönä tekemään selvityksen ympäristölakien, kaivoslain ja perustuslain keskinäissuhteista viime vuosikymmeninä kaivuoikeuksia koskevien oikeudenkäyntitapausten valossa, sekä kaivospirien lakkauttamisesta yksityisen ominaisuuden suojan kannalta.

Asiasta kiinnostuneelle opiskelijalle toimitettiin laaja taustamateriaali aiheesta, mutta opinnäytetyö ei ole edennyt.

Liiton edustajia ei kutsuttu viranomaiskatselmuksiin eri kaivualueilla.

Antti Peronius osallistui liiton edustajana TEM:in järjestämän kaivoslain 38 § mukaisen vaikutustenarvioinnin työryhmän kokouksiin.

Puheenjohtaja Viranto, toiminnanjohtaja Rantanen ja hallituksen jäsen Kaustinen kävivät tapaamassa kunnanjohtaja Toni K. Lainetta ja kunnan elinkeinojohtaja Mikkolaa.

Puheenjohtaja Hannu Viranto ja Antti Peronius edustivat liittoa SKY:n Kaivosseminaarissa Kittilän Levillä.

Puheenjohtaja Hannu Viranto osallistui Lapin kullan markkina-arvon ja kysynnän kasvattamiseen tähtäävän Green Gold-hanketta valmistelevan työryhmän kokouksiin.

Lisäksi käytiin epämuodollisempia yhteistyötapaamisia eri sidosryhmien kanssa.

Liiton edunvalvonta on seurannut toimenpiteitä lakien soveltamisessa, ja pyrkinyt vaikuttamaan vastuiden pysyttämiseen toiminnan jatkamisen mahdollistavalla kohtuullisella tasolla.

Jäsenistö

Liiton jäsenmäärän voimakas kasvu on taittunut, johtuen vuosittain yhdistyksestä eroavien tai maksamattomien jäsenmaksujen johdosta erotettavien jäsenten määrän noususta aiempien vuosien tasosta.

Vuonna 2017 yhdistykseen liittyi 330 uutta jäsentä, mutta jäsenmäärän reaalikasvu jäi vaatimattomaksi.

Liiton hallitus on pyrkinyt aktivoimaan jäseniä hakeutumaan yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi ja löytämään keinoja sitouttaa jäsenistöä yhdistykseen.

                                           2017     2016      Muutos

Varsinaiset jäsenet               449       428        21

Kannattajajäsenet               3456    3464      -_8

Yhteensä                             3905    3892       13

Kunniajäseniä                          11         8         3

Liiton rahastonhoitaja on hoitanut jäsenrekisterin ja jäsenmaksuseurannan ylläpidon.

Jäsenpalvelut

Toiminnanjohtaja Raja kulki kaivukaudella aktiivisesti eri kulta-alueilla ja ohjasi, neuvoi ja opasti jäsenistöä käytännön kullankaivuun liittyvissä asioissa ja välitti tietoa jäsenistön näkemyksistä toiminnan kehittämisestä liiton hallitukselle.

Liiton kotisivujen keskustelupalstan toiminnallisuutta on kehitetty, ja siitä on pyritty muodostamaan foorumi jolla kaivajat jakavat mielipiteitään ja tietojaan kullankaivuun liittyvistä asioista.

Osana kahdensuuntaista tiedonvälitystä on ylläpidetty liiton omia Facebook-sivuja.

Liiton jäsenistön vapaassa käytössä olleet valtaukset olivat suosittuja ja kaivutoiminta alueilla oli aktiivista, asiallista ja kultaa tuottavaa.

Alueilla toimi yhteensä arviolta 300 – 500 yhdistyksen jäsentä.

Liiton hallinnassa jäsenistön käytössä olivat jäsenistön kaivumahdollisuuden varmistamiseksi Ivalojoen-Laanilan alueella valtaukset Palsinojalla, Rönkönojalla ja Pikku-Piispanojalla sekä Lautta-ojalla Purnumukan alueella. Lemmenjoen jäsenetu-alueista oli käytössä Karuoja.

Alueiden jatkolupahakemukset on pyritty laittamaan kaivosviranomaiselle ajoissa ja uusia alueita on aktiivisesti kartoitettu.

Liitto omistaa lisäksi ’Isolan kaivos’-kaivospiirin Lemmenjoen Miessijoella. ’Isolan kaivokselle’ on myönnetty vuokrakaivuoikeus hakemuksien perusteella.

Liitto järjesti 27. – 29.1.2017 perinteisen talvitapahtuman, seminaariristeilyn Tukholmaan. Seminaariohjelmassa pääteemana oli Lapin kullan emäkallion salaisuus. Seminaariin osallistui 301 henkeä. Järjestelyistä vastasivat puheenjohtajana Antti Peronius ja matkanjohtajana Heli Rapakko.

M/s Mariellan auditoriossa järjestetyssä avausseminaarissa aiheena oli oikeudelliset väännöt ja lainmuutokset – vaikutus kaivuhommiin.

Liiton pikkujoulut vietettiin Inarin Kultahovissa. Pikkujoulujen yhteydessä järjestettiin Team Deadwoodin järjestämät Kylmän Veden vaskauskisat.

Pikkujouluihin osallistui n. 40 henkilöä.

Tiedottaminen

Sisäinen tiedottaminen on tapahtunut jäsenlehti Prospäkkärin ja yhdistyksen kotisivujen välityksellä. Prospäkkäri ilmestyi 4 kertaa ilmoitetun julkaisuaikataulun mukaisesti.

Prospäkkäri-lehden vastaavana päätoimittajana toimi Kai J. Rantanen ja taitosta vastasi Liisa Hertell LH Viestinnästä. Painopaikkana toimi Kirjapaino Hermes.

Lehden toimitus kiittää kaikkia lukuisia lehden toimittamiseen osallistuneita ja siinä avustaneita.

Prospäkkärin kuluja on osin katettu ilmoitusmyynnillä.

Jäsenlehteä on käytetty eri viranomaisten tiedotuskanavana jäsenistölle sekä osaltaan myös ulkoiseen tiedottamiseen ja jäsenhankintaan.

Liiton sosiaalisen median päätoimittajana on toiminut Hannu Raja, päätoimittajuus on sisältänyt liiton kotisivujen ja facebookin ylläpidon.

Liiton internet-sivusto toimii merkittävimpänä jäsenhankintakanavana jäsenistölle sekä ulkoisena tiedonjakokanavana. Sivuilla on julkaistu hallituksen käsittelyssä olleita asioita, liiton kannanottoja ja muuta ajankohtaisaineistoa.

Jäsenistöltä tulleen palautteen perusteella kotisivuja kehitettiin lisäämällä mahdollisuus kuvien liittämiseen keskustelupalstalle. Samalla päivitettiin kotisivuja pyörittävää järjestelmää.

Kotisivuja ja jäsenrekisterin sähköpostijärjestelmää on käytetty nopeiden tiedotusasioiden kanavana.

Muu tiedotus ja sidosryhmäyhteistyö

Liitto tarjosi tiedotusvälineille totuudenmukaista ja kaivutoiminnan kehitysedellytyksiä tukevaa tietoa sekä avusti mediaa hankkimaan jutuntekojen tarvitsemia tausta- ja yhteystietoja. Median haastattelu- ja tietopyyntöihin suhtauduttiin asiallisen myönteisesti.

Medialle tuotettiin lehdistötiedotteita merkittävistä uutisista kullankaivun hallinnoinnin alalta ja kultapurojen varsilta. Myös alan haasteita koskevaan uutisointiin tarjottiin asiallista ja tosiasioihin pohjautuvaa tietoa.

Liitto osallistui PR- ja jäsenhankintamielessä yhteisosastolla Hipputeos Oy:n ja Saariselkä on POP:n kanssa Pohjois-Suomen Erämessuille Oulussa sekä Kolin Erämessuilla. Liitto tarjosi kullankaivuun kiinteästi liittyville yhteistyökumppaneilleen mahdollisuuden esitellä palveluitaan osastollaan.

Liitto osallistui Metsähallituksen päävastuulle siirtyneen Lemmenjoen Kultareitti-hankkeen reittiopasteiden sisällöntuotantoon yhteistyössä Kultamuseon kanssa. Tavoitteena on huolehtia siitä, että kullankaivun historia kuvataan todellisuutta vastaavalla tavalla.

Liitto osallistui yhdessä GTK:n, Oulun yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun ja Kaivannaisteollisuus ry: kanssa ”Indikaattorimineraalien automatisoitu tunnistaminen kriittisten mineraalien etsinnässä (Indika)” -hankkeeseen. Osallistumisella vahvistetaan LKL:n projektiosaamista ja kehitetään kullanetsintäosaamista.

Suomen Kultaseppien Liitto lahjoitti vapaaehtoisvoimin toteutetun ”Tasavallan korut”-korusarjan Tasavallan Presidentin kanslialle. Korusarja on valmistettu Lemmenjoen kullasta ja Luumäen berylleistä. Lapin Kullankaivajain Liitto ry oli taustalla tukemassa hanketta.

Hallitus ei laatinut erillistä viestinnän kehittämissuunnitelmaa.

Muu toiminta

Vesistövaikutusten yhteistarkkailu toteutettiin liiton organisoimana Lapin ely-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti erillisinä tarkkailuohjelmina Ivalojoen-Sotajoen ja Lemmenjoen vesistöalueilla.

Analyysipalvelut ja vuosiraportoinnin toteutti Ahma ympäristö oy.

Tarkkailuohjelmien kustannukset on laskutettu niiltä ympäristölupavelvollisilta, joiden toimintaan tarkkailu on kohdistunut.

Valvovan viranomaisen raportointiin kohdistamat vaateet söivät kilpailutuksesta saadun hyödyn.

Lapin ELY-keskus esitti Lemmenjoen-Vaskojoen koneellisen kullankaivun yhteistarkkailuohjelman täydentämistä. Liiton ympäristötyöryhmä on käsitellyt esitystä ympäristöluvallisten kullankaivajien valtuuttamana ja liiton edustajat kävivät loppuvuodesta vuoropuhelua viranomaisten kanssa asiasta.

Esityksen jatkokäsittely siirtyi kaivukauden 2018 puolelle.

Liitto hankki Palsintielle tielanan Harrijoen sillan uusimisen mahdollistettua järeämmät tienparannustoimenpiteet Palsin- / Sotajoen tiellä. Tielanan ja Palsintien perusparannuskustannuksiin osallistuivat myös Palsin Kultakeisarit, LKL:n jäsenistö ylimääräisillä jäsenmaksuosuuksilla ja alueen kullankaivajat tienparannustalkoiden yhteydessä kerätyllä kolehdilla.

Tietä parannettiin liiton järjestämillä talkoilla välillä Cafea Gufihtar – Elsanojan risteys.

Kullanhuuhdontakisat

Liitto otti päävastuun Kullanhuuhdonnan SM-kisojen järjestämisestä sekä myös vuoden 2019 MM-kisoista. Taloudellisen vastuun kisajärjestelyistä kantaa Tankavaaran Kultakylä liiton kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti.

Kullanhuuhdonnan SM-kilpailut järjestettiin Tankavaarassa 21. – 23.7.2017.

Kisapäällikkönä toimi Esko Orava.

Liitto on edustanut Suomea maailman kullanhuuhtojien liitossa WGA:ssa maaedustajinaan Jouko Korhonen ja Pia Turunen.

SM- ja MM-kisajärjestelyitä ja niiden kehittämistä koskevassa kisatyöryhmässä liitoa ovat edustaneet Hannu Raja ja Esko Orava.

Lapin kullankaivun juhlavuodet

Liitto alkoi valmistella juhlavuosiin liittyviä tapahtumia laatimalla Juhlavuosien 2018 – 2019 valmistelu- ja aikataulusuunnitelma toimenpiteiden suunnittelun pohjaksi.

Juhlavuosien rahoituksen varmistamiseksi jäsenpalvelu- ja varainhankintatoimikunta ideoi erilaisia ulkopuolisen rahoituksen hankintakuvioita, jotta juhlavuosien tapahtumia ei tarvitsisi rahoittaa pelkästään liiton jäsenmaksutuloilla.

Suomen rahapajalle tehtiin esitys juhlarahan lyömiseksi Lapin kullan löytymisen150-vuotisjuhlan kunniaksi. Suomen rahapaja kiitti esityksestä, mutta ei toteuttanut sitä.

Postimerkkivihko-hanke samasta aiheesta kilpistyi Postin monimutkaiseen julkisuusverkkoon.

Myös Suomen Moneta aktivoitui Lapin kullan juhlavuosien suhteen.

Varojen keräämiseksi juhlavuosien tapahtumajärjestelyihin tilattiin Paarma Desingiltä myyntiartikkeliksi Lapin 150-vuotista kultahistoriaa henkivä rintamerkki.

Kalenterityöryhmä suunnitteli ja toteutti teksti- ja kuvapainotteisen Lapin kultaa 150-v Historiakalenterin, jota myytiin jäsenistölle ja tukirahoituksen keräysmielessä eri yrityksille. Kalenterin sisällöntuotannossa merkittävimmän työpanoksen antoi kullankaivun emeritustiedottaja Seppo J. Partanen.

Kalenterin visuaalisesta ulkoasusta vastasi ostopalveluina Törmä-Ärrälä oy.

Liitto julisti avoimen suunnittelukilpailun Lapin kullan 150-vuotismerkin suunnittelemiseksi.

Suunnittelukilpailun voitti Sirkku Muhlin ehdotus ”Veneet tulevat”, joka valittiin tulevan juhlavuoden viralliseksi tunnukseksi.

Veikko Väänäsen sovittiin tulevaa liiton 70-vuotisjuhlaa silmällä pitäen edunvalvonnan ja oikeustaisteluiden historiikin kokoamisesta vuosilta 1980 – 2010.

Hallinto

Liiton hallituksen puheenjohtajana toimi Hannu Viranto, erityisvastuuna ulkoiset suhteet.

Varapuheenjohtajana toimi Maija Vehviläinen, erityisvastuuna Palsinperän kulkuyhteydet. Hallituksen muina jäseninä toimivat eri vastuualueisiin painottuen: Kai J. Rantanen, sihteeri ja rahastonhoitaja; Esko Orava, kisavastaava; Aki Karvonen, Lemmenjoen kalusto ja kiinteistöt; Hannu Raja, Ivalojoen alueen kalusto ja kiinteistöt; Ensio Kaustinen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja tiedottaminen.

Vuosikokous pidettiin 25.3.2017 Siidan auditoriossa, Inarin kirkonkylällä.

Kokoukseen osallistui 44 jäsentä.

Hallitus piti 10 kokousta, sekä lisäksi käsitteli ja valmisteli asioita aktiivisesti sähköisellä foorumilla.

Liiton osa-aikaisena toiminnanjohtajana työskenteli 1.1. – 18.6.2017 ja 20.8. – 31.12.2017 Kai J. Rantanen yhdistyksen jäsenasioita ja muita arkirutiineja pyörittäen.

Hannu Raja oli osa-aikaisena toiminnanjohtajana aktiivikaivukaudella ajanjaksolla 18.6. – 19.8.2017 kiertäen aktiivisesti eri kullankaivualueilla. Liitolla on vuokrattuna majoitus- ja toimitilat jäsenistön kesä-aktiviteettien kannalta keskeiseltä paikalta Tankavaaran Kultakylästä.

Toimintakaudella toimivat seuraavat toimikunnat:

– risteilytoimikunta: pj Antti Peronius, Heli Rapakko

– edunvalvontatoimikunta: pj Antti Peronius, Leila Kostiainen, Ensio Kaustinen, Hannu Viranto, Kai J. Rantanen

– kilpailutoimikunta: pj Esko Orava, Jouko Korhonen, Kauko Matilainen

– kalenterityöryhmä: pj. Aki Karvonen, Seppo J. Partanen, Kai J. Rantanen

– jäsenpalvelu- ja varainhankintatoimikunta: pj Kai J. Rantanen, Aki Karvonen, Antti Peronius

– ympäristötoimikunta: pj Antti Peronius, Ensio Kaustinen, Hannu Salonen

– Lemmenjoen toiminta-alueiden kehittämistoimikunta: pj Aki Karvonen, Kai J. Rantanen, Heli Rapakko

– Ivalojoen-Laanilan toiminta-alueiden kehittämistoimikunta: pj Hannu Raja, Maija Vehviläinen, Kauko Matilainen, Maire Bruun

Huomionosoitukset ja lahjoitukset

Pyrkyreitten palstan hoidosta on huolehdittu tekemällä sopimus Ivalon Taimituvan kanssa. Poisnukkuneita kultamiehiä on lisäksi muistettu mahdollisuuksien mukaan.

Seminaariristeilyllä palkittiin Vuoden kullankaivajateko-huomionosoituksella Marko Tourulle.

Perusteluina aktiivinen toiminta elävän kullankaivuperinteen ylläpitämiseksi sekä yhteistyöhakuisuus Lapin Kullankaivajain Liiton kanssa.

Liitto tuki Kullanhuuhdonnan SM-kisojen lasten ja nuorten tapahtuman tukemiseen.

Liitto lahjoitti jäsenmaksukultaa perinteisiin kohteisiin Kultapullokisoihin, Vaskoolihiihtoon ja perinteisesti tuettuihin kultakisoihin sekä jäsenhankinta- ja PR-tarkoituksiin.

Liiton myyntiartikkeleita ja muuta materiaalia on lahjoitettu yhteistyötahoille myönteisen kultamieshengen luomiseksi.

Kiinteä omaisuus

Liiton talous on ollut kunnossa. Yhdistyksellä ei ole varsinaisia velkoja eikä vastuita.

Juhlavuosien rahoitustarvetta ennakoiden taloutta on seuratta erityisen tarkasti ja kulut on pyritty pitämään kurissa.

Muun toiminnan kuluja on rahoitettu osin myös ulkopuolisella rahoituksella, joka on kerätty toiminnanharjoittajilta ja jäsenlehden ilmoittajilta.

Lisäksi jäsenmaksujen yhteydessä on saatu jäsenistöltä kohdennettua vapaaehtoista jäsenmaksukolehtia, joka on käytetty sen toiminnan osa-alueen kehittämiseen, johon jäsenistö on sen osoittanut.

Tarkemmat luvut näkyvät tuloslaskelmassa ja taseessa.

Kirjanpidon on hoitanut Tilitoimisto Eija Orava.

Liitto omistaa Inarin kirkonkylässä jalasmökin, Lemmenjoen huoltolanssilla taukotuvan, Morgamin Kultahaminassa autiotupa-varastorakennuksen, Morgamin Kultalassa niliaitan, Martiniiskonpalon lentotoimipaikalla taukotuvan ja yhdessä Ilmailulaitoksen kanssa Jäkäläpään lentotoimipaikalla taukotuvan, kaksi saunaa Elsaojan-Palsinojan valtauksilla sekä saunan Lauttaojalla ja Rönkönojalla.

Liiton omaisuuden kunto ja arvo on pyritty pitämään turvattuina.

Liitto omistaa Kiinteistö Oy Kultakodin osakkeita 164 kpl. Tämä on 98,8 % kiinteistöosakeyhtiön koko osakekannasta.

Martiniiskonpalon sivukirjastolla pidettiin rakennelman pelastusremonttitalkoot.

Liiton yhtiökokousedustajina Kiinteistö Oy Kultakodin kokouksissa ovat toimineet Hannu Viranto, Ami Telilä ja Markku Arvelin.

Kultakodin kiinteistön ja tontin kunto ja arvo on ylläpidetty normaalein kiinteistönhoitotoimin kiinteistöosakeyhtiön toimesta. Kultakodilla on aloitettu ennakoiva putkistoremontti.

Liitolla on ollut vuokrattuna huoneisto Kultakodista toimitilana ja arkistohuoneena.

Välivarastointialueet Áivihjärvellä ja Härkäselässä ovat olleet liiton jäsenten kaivupaikkojen huollon järjestämiseksi ja kaivu- ja majoituskamppeiden välivarastointiin.