LAPIN KULLANKAIVAJAIN LIITTO Ry
Toimintakertomus vuodelta 2021
Yleistä
Liiton toiminnan kehittämisessä on noudatettu Toimintasuunnitelmaa 2021.
Kullankaivua on pyritty kehittämään ympäristövastuullisena elinkeinona ja harrastuksena. Kullankaivun toimintaedellytykset on pyritty turvaamaan ilman kohtuuttomia lainsäädännöllisiä tai käytännön esteitä.
Vaikuttamalla yhteiskunnalliseen mielipiteen muodostumiseen, jakamalla asiallista informaatiota, ja liiton jäsenille tarjottujen jäsenetujen kautta kullankaivun aloituskynnystä madaltamalla on haluttu taata kaikille kullankaivuperinteestä ja – ammatista kiinnostuneille ihmisille mahdollisuus löytää oma polkunsa kultamaille nyt ja tulevaisuudessa.
Liiton edunvalvonta on seurannut eri lainsäädäntöhankkeita ja toimenpiteitä lakien soveltamisessa, ja pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että vastuut pysyisivät toiminnan jatkamisen mahdollistavalla siedettävällä tasolla.
Liitto on toiminut kaikkien Lapin kullankaivajien etujärjestönä riippumatta kaivumenetelmästä, kaivualueesta tai toiminnan luonteesta.
Toimintavuotta sävyttivät edelleen koronapandemiasta johtuneet poikkeusolot sekä useiden eri lakien soveltamisesta sekä lakien uudistushankkeista Lapin kullankaivun toimintaedellytyksille aiheutuviin uhkakuviin varautuminen.
Edunvalvonta
Jäsenistön edut on pyritty turvaamaan sekä kullankaivun että siihen liittyvien tukitoimintojen, kuten liikkumisen ja asumisen osalta.
Lainsäädäntöä, viranomaisohjeistuksia, suunnitelmia ja näiden käytännön soveltamista on seurattu aktiivisesti, ja reagoitu nopeasti ja rakentavasti kullankaivun edellytyksiin vaikuttaviin muutoksiin.
Liitto on pyrkinyt edunvalvontatoimikunnan koordinoimana luotaamaan yhteiskunnan asenteita kullankaivua ja kultaperinnettä kohtaan, sekä muokkaamaan niitä jatkuvuudelle myönteiseen suuntaan. Tässä työssä on käytetty hyväksi olemassa olevia kontakteja poliittisiin päätöksentekijöihin ja virkamiehiin sekä pyritty aktiivisesti luomaan uusia kontakteja.
Medialle on aktiivisesti tarjottu asiallista tietoa positiivisista uutisista kultamailta sekä vastattu avoimesti alan haasteita koskeviin kysymyksiinkin.
Jäsenistölle on tarjottu asiantuntija-apua ja neuvontaa lausuntojen ja konsultointien muodossa kullankaivun hallinnointiin liittyen.
Havaituista muutostarpeista on lausuttu valvoville ja päättäville tahoille sekä lausuntopyyntöihin vastaamalla että aloitteellisilla yhteydenotoilla kullankaivun edellytysten turvaamiseksi.
Kaivoslain uudistamisen synnyttämiin uhkakuviin on varauduttu selvittämällä muutoshankkeen taustoja ja tavoitteita sekä seuraamalla kaivoslakityöryhmän työn etenemistä.
Liitto tuki tavoitteita YVA-menettelyn tarpeettomaksitoteamiseksi kullankaivuhankkeissa.
Liitto selvitytti aiemman Palsinojan KHO-vuosikirjapäätöksen tulkinnan juridista merkitystä poroesteaitojen vaikutuksesta ympäristölupapäätöksiin.
Liitto pyrki selvittämään Norjan Korkeimman oikeuden eräitä tuulivoimapuistoja koskevan päätöksen sisällön arviointia ja siitä käytyä argumentointia.
Liitto toimi allekirjoittaneiden hakijoiden edustajana Lemmenjoen alueen koneellisen kullankaivun ympäristölupien jälkihoitotoimien vahvistamiseen liittyvässä yhteishakemuksessa.
Liiton edustaja osallistui uuden, Metsähallituksen Luontopalveluiden kullanhuuhdontaa koskevien hallintotehtäviä hoitavan erikoissuunnittelija Esa Härkösen ja Lapin ELY-keskuksen vastuuvalvoja Jouni Rauhalan delegaation retkeilyyn Lemmenjoen kulta-alueella 14. – 15.9.2021.
15.9. delegaation retkeilyyn osallistuivat myös Tukesin virkamiehet Pasi Molkoselkä ja Juho Kupila.
Liitto antoi lausunnon Metsähallituksen antamaan luonnonvarasuunnitelmaluonnokseen, joka ohjaa valtion maa- ja vesialueiden käyttöä saamelaisten kotiseutualueella.
Lausunnossaan liitto esitti, että luonnonvarasuunnitelmaluonnosta ei hyväksytä, vaan se palautetaan uuteen valmisteluun.
Liittoa ei oltu kutsuttu varsinaiseen lvs-työryhmään.
Liitto antoi ehdotuksesta Tukesin maksuasetukseksi lausunnon, jossa se vastusti kaikkia kullanhuuhdonnan luvitukseen kohdistuvia lisämaksuja ja korotuksia, jotka ylittävät yleisen indeksikorotuksen tason.
Lisäksi käytiin epämuodollisempia yhteistyötapaamisia eri sidosryhmien kanssa.
Jäsenistö
Toimintakaudella 2021 yhdistykseen liittyi 376 uutta jäsentä. Jäsenmäärän reaalikasvu on kuitenkin tähän nähden vaatimatonta suuresta eronneiden ja rästijäsenmaksujen vuoksi eronneiksi katsottujen määrästä johtuen. Rästijäsenmaksujen vuoksi katsottiin 128 henkilöä hallituksen päätöksellä eronneiksi ja 182 henkilöä ilmoitti toimintakauden aikana itse päätöksestään erota yhdistyksestä.
Toimintasuunnitelman mukainen huomion kiinnittäminen nuorison aktivoimiseen kullankaivuharrastuksen pariin näkyy edelleen kylläkin vaatimattoman nuorisojäsenmäärän kasvuna.
Liiton hallitus on pyrkinyt aktivoimaan jäseniä hakemaan yhdistyksen varsinaista jäsenyyttä, ja löytämään keinoja sitouttaa jäsenistöä yhdistyksen toimintaan.
2021 2020 Muutos
Varsinaiset jäsenet 472 458 14
Kannattajajäsenet 3762 3734 28
Yhteensä 4234 4192 42
Kunniajäseniä 10 10 0
Nuorisojäseniä 71 52 19
Liiton rahastonhoitaja on hoitanut jäsenrekisterin ja jäsenmaksuseurannan ylläpidon.
Jäsenpalvelut
Kesäaikainen toiminnanjohtaja Hannu Raja kulki kaivukaudella aktiivisesti eri kulta-alueilla ja ohjasi, neuvoi ja opasti jäsenistöä käytännön kullankaivuun liittyvissä asioissa sekä välitti jäsenistön näkemyksiä toiminnan kehittämisestä liiton hallitukselle.
Liiton jäsenistön vapaassa käytössä olleet kullanhuuhdonta-alueet olivat suosittuja ja kaivutoiminta alueilla oli aktiivista, asiallista ja kultaa tuottavaa. Koronapandemian laannuttua kesäkuukausien ajaksi pystyttiin jäsenalueiden käyttö järjestämään turvallisesti.
Alueilla toimi arviolta yhteensä 500 – 600 yhdistyksen jäsentä.
Jäsenistön käytössä olivat Ivalojoen-Laanilan alueella valtaukset Elsaojalla, Pulkkisenojalla, Palsinojalla, Rönkönojalla, Piispan- ja Pikku-Piispanojalla sekä Lautta-ojalla Purnumukan alueella. Lemmenjoella vapaassa käytössä olivat jäsenetu-alueet Karuojalla ja Kotaojalla.
Alueiden jatkolupahakemukset on pyritty jättämään kaivosviranomaiselle ajoissa.
Uusia alueita kartoitettiin aktiivisesti ja kaivosviranomaiselle jätettiin yksi uusi lupahakemus. Jäsenistön käyttöön vuokrattiin Rönkönojalta lupa-alue, joka myöhemmin siirrettiin liiton hallintaan.
C.G. Standertskjöldin vakavesi -kullanhuuhdontalupa päätettiin siirtää liitolle koituneiden kustannusten hinnalla ulkopuoliselle toimijalle.
Metsähallituksen kanssa tehtiin maksulliset sopimukset tieuran käytöstä Kultalammelle ja pysäköinti- ja leiriytymisalueen vuokraamisesta Piispanojalle.
Liitto omistaa ’Isolan kaivos’-kaivospiirin Lemmenjoen Miessijoella. ’Isolan kaivos’ huuhdontalupa-alueelle on myönnetty vuokrakaivuoikeus hakemuksien perusteella.
Osuus ’Pihlajamäki-Klondyke’-kaivospiiristä Heikki Pihlajamäen ’Miessinmaan kuvernöörinviraston’ rakennuskokonaisuuksineen on liiton omistuksessa. Alueelle on saatu kaivoslain 182.§:n mukainen kullanhuuhdontaluvan jatkolupa. Toiminnan kehittämistä aletaan suunnitella, kun alueella toimineen koneellisen kullankaivun alasajo on saatettu loppuun.
Alueen ympäristöön tulee jäämään Metsähallituksen Kultareitin reittikohde ’Pihlajamäki’ ja ’Koneellinen kullankaivu’ opasteet ja konekaivurekonstruktio.
Liiton nimeämä risteilytoimikunta piti palavereita ja valmisteli talvisen jäsentapahtuman järjestämistä tammikuun loppuun 2022. Kultaseminaariristeilyn ennakkomyynti ja markkinointi aloitettiin marraskuussa.
Liiton Pikkujoulut järjestettiin Kalliojärven Rantaravintolassa Isossakyrössä. Pikkujouluihin osallistui 46 henkeä.
Tiedottaminen
Sisäinen tiedottaminen on tapahtunut jäsenlehti Prospäkkärin ja yhdistyksen kotisivujen välityksellä. Prospäkkäri ilmestyi 4 kertaa.
Prospäkkäri-lehden vastaavana päätoimittajana toimi Kai J. Rantanen ja taitosta vastasi Liisa Hertell LH Viestinnästä. Painopaikkana oli Kirjapaino Hermes Oy.
Lehden toimitus kiittää kaikkia lehden toimittamiseen osallistuneita ja siinä avustaneita.
Prospäkkärin kuluja on osin katettu ilmoitusmyynnillä.
Jäsenlehteä on käytetty eri viranomaisten tiedotuskanavana jäsenistölle sekä osaltaan myös ulkoiseen tiedottamiseen ja PR-tarkoituksiin.
Liiton sosiaalisen median päätoimittajana on toiminut Hannu Raja, päätoimittajuus on sisältänyt liiton kotisivujen ja liiton Facebook-profiilin ylläpidon.
Liiton internet-sivusto toimii merkittävimpänä jäsenhankintakanavana sekä sisäisenä ja ulkoisena tiedotuskanavana. Sivuilla on julkaistu hallituksen kokoustiivistelmiä, liiton kannanottoja ja muuta ajankohtaisaineistoa.
Kotisivuja ja jäsenrekisterin sähköpostijärjestelmää on käytetty nopeiden tiedotusasioiden kanavana.
Jäsenrekisterin sähköpostijärjestelmä ei ole enää toiminnut yhtä notkeasti kuin aiemmin, johtuen palveluntarjoajien asettamista massapostituksien määrärajoituksista roskapostittamisen ehkäisemiseksi.
Muu tiedotus ja sidosryhmäyhteistyö
Liitto tarjosi tiedotusvälineille totuudenmukaista tietoa tarinarikkaasta Lapin kultaperinteestä sekä avusti mediaa hankkimaan artikkeleihin tarvittavia tausta- ja yhteystietoja. Median haastattelu- ja tietopyyntöihin suhtauduttiin asiallisen myönteisesti.
Myös alan haasteita koskevaan uutisointiin tarjottiin asiallista ja tosiasioihin pohjautuvaa tietoa.
Liitto kirjelmöi kaivosviranomainen Tukesiin riittävän ja asiantuntevan lupavalmisteluhenkilöstön turvaamisesta vakituisen kaivosylitarkastajan vuorotteluvapaan ajaksi.
Liiton edunvalvonta palaveerasi ruotsalaisen kaivosyhtiö Arctic Minerals Explorations AB:n Suomen toimintojen johtohenkilöiden kanssa.
Palaveerauksen tuloksena kaivosyhtiö kuunteli kullankaivajien toiveita aluerajausten suhteen ja pienensi aluevarauksiaan kullankaivun kannalta kriittisiltä osin.
Lapin Kansa uutisoi asiasta näyttävästi.
Metsähallituksen Luontopalvelut ja Lapin ELY-keskuksen ympäristösuojelu ovat vastustaneet kullanhuuhdontalupien myöntämistä alueille, joilta on kartoituksessa löydetty EU:n luontodirektiivin mukaisia uhanalaisia lajeja.
Liitto oli mukana toimeksiannossa, jonka mukaisesti kasvibiologilta haettiin lausuntoa uhanalaisten lajien esiintymistä ja kullankaivutoiminnan vaikutuksesta niihin.
Liitto järjesti yhteistyössä Sodankylän kunnan Malminetsinnän ja pienkaivostoiminnan palvelukeskuksen esiselvityshankkeen kanssa Teams-seminaarin ”Pienkaivostoiminnan kehittyneet menetelmät kullankaivajalle”. Seminaariin osallistui 69 henkilöä.
Liitto laati Seppo Konttiselle suosituskirjeen Wihuri-säätiölle Lapin kultahistorian taltioimiseksi kullankaivaja Risto Mäläskän elämänkerran muodossa.
Liitto tuki jälkikäteisesti Suomen Dronekuvaus Oy:n Alfa-TV:lle tuottamaa ”Lemmenjoen kullankaivajat”-sarjaa.
Varapuheenjohtaja Ensio Kaustinen toimi liiton edustajana Indika Au-hankkeen ohjausryhmässä.
Yhdessä liiton kanssa haettu K.H. Renlundin säätiön projektirahoitus koskien kullankaivuun liittyvää menetelmäkehitystä oli myönnetty geologi Antti Peroniukselle yksin. Liitto ei ollut osallisena itse kehitysprojektiin eikä sen hallinnointiin.
Muu toiminta
Vesistövaikutusten yhteistarkkailu toteutettiin liiton organisoimana Lapin ELY-keskuksen hyväksymänä erillisenä tarkkailuohjelmana Ivalojoen-Sotajoen-Vuotso -alueella ja supistettuna jälkitarkkailuna Lemmenjoen vesistöalueilla. Ivalojoen et. al. alueilla tarkkailu toteutettiin vielä voimassa olleella päivittämättömällä yhteistarkkailuohjelmalla, koska poikkeusolojen vuoksi tarkkailuohjelman päivitys ei ole edennyt.
Tarkkailuohjelmaa täydennettiin omaehtoisesti ylimääräisillä näytepisteillä.
Vesistötarkkailun analyyseistä ja vuosiraportoinnista hyväksyttiin Eurofins Ahma ympäristöyhteenliittymän tarjous.
Tarkkailuohjelmien kustannukset on laskutettu niiltä ympäristölupavelvollisilta, joiden toimintaan tarkkailu on kohdistunut.
Valvovan viranomaisen raportointiin kohdistamat vaateet ja alan toimijoiden keskittyminen Eurofins-yhteenliittymän hoitoon ovat syöneet kilpailutuksesta saadun hyödyn.
Lapin ELY-keskuksen esityksestä toteutettuja toimenpiteitä Palsinojaan liiton lapiokaivualueilta tulevan kuormituksen pienentämiseksi jatkettiin.
Liitto aloitti osatoteuttajana yhteistyössä Kajaanin AMK:n kanssa PuhdasAu-Vesi projektin vesienhallinnan käytänteiden parantamiseksi Lapin liiton alueellisen hankerahoituksen kehittämistuella.
Liiton edustajat poiskuljettivat kelkkakeleillä 7 rekikuormaa jätettä aikanaan siivoamatta jääneiltä ja vuosikymmeniä sitten hylätyiltä kaivupaikoilta Tolosjoella ja Lauttaojalla.
Palsin- Sotajoen tien ajettavuutta ylläpidettiin lanaamalla ja lanaa paranneltiin alueen kullankaivajat tienparannustalkoiden yhteydessä kerätyillä kolehtivaroilla.
Lemmenjoella ylläpidettiin talvista huoltoreittiä lanaamalla.
Kullanhuuhdontakisat
Liitto oli päävastuussa Kullanhuuhdonnan SM-kisojen järjestämisestä.
Taloudellisen vastuun kisajärjestelyistä kantoi Tankavaaran Kultakylä liiton kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti.
Kullanhuuhdonnan SM-kilpailut järjestettiin Tankavaarassa 29.7. – 1.8.2021.
Kisoihin osallistui n. 150 kilpailijaa.
Kisapäällikkönä toimi Esko Orava ja Hannu Raja varakisapäällikkönä.
Tuija Tunturi on toiminut WGA:n hallituksen jäsenenä ja hallituksen sihteerinä.
WGA:n Suomen maadelegaatteina ovat toimineet Pia Turunen, Marko Touru ja Pentti Hongisto.
Suomen edustajina WGA:n vuosikokoukseen osallistuivat Marko Touru ja Pentti Hongisto.
SM- ja MM-kisajärjestelyitä ja niiden kehittämistä koskevassa kisatyöryhmässä liitoa ovat edustaneet Esko Orava, Hannu Raja ja Marko Touru.
Hallinto
Liiton hallituksen puheenjohtajana toimi Suomen hallituksen heikentyneen koronatilanteen vuoksi julistaman sulkutilan johdosta 19.6.2021 järjestettyyn siirrettyyn vuosikokoukseen saakka Maija Vehviläinen.
Vuosikokouksessa 19.6.2021 valittiin puheenjohtajaksi kolmivuotiskaudelle 2021 – 2023 Marko Touru, erityisvastuunaan ulkoiset suhteet ja kilpailutoiminta.
Hallituksen muina jäseninä toimivat: Ensio Kaustinen; varapuheenjohtaja, Kai J. Rantanen; sihteeri ja rahastonhoitaja, Esko Orava, Ami Telilä, Hannu Raja sekä Anurag Lehtonen vuosikokouksesta 19.6.2021 saakka.
Hallituksen jäsenille ei määritelty erityisvastuualueita.
Sääntömääräinen vuosikokous 27.3.2021 jouduttiin siis jälleen koronapandemian johdosta perumaan ja siirtämään myöhemmin ilmoitettavaan ajankohtaan. Vuosikokous pidettiin 19.6.2021 Hotelli Riekonlinnan auditoriossa, Saariselällä. Kokoukseen osallistui 30 jäsentä.
Hallitus piti 10 kokousta ja yhden palaverin, sekä lisäksi käsitteli ja valmisteli asioita aktiivisesti sähköisellä foorumilla.
Liiton osa-aikaisena toiminnanjohtajana työskenteli 1.1. – 19.6.2021 ja 16.8. – 31.12.2021 Kai J. Rantanen yhdistyksen jäsenasioita ja muita arkirutiineja pyörittäen.
Hannu Raja toimi osa-aikaisena toiminnanjohtajana aktiivikaivukaudella ajanjaksolla 16.6. – 16.8.2021 kiertäen aktiivisesti eri kullankaivualueilla. Liitolla on vuokrattuna toiminnanjohtajan tukikohdaksi majoitus- ja toimitilat jäsenistön kesä-aktiviteettien kannalta keskeiseltä paikalta Tankavaaran Kultakylästä.
Toimintakaudella toimivat seuraavat toimikunnat:
– risteilytoimikunta: Pentti Hongisto, Jutta Vehviläinen, Tuija Tunturi
– edunvalvontatoimikunta: pj Antti Peronius, Leila Kostiainen, Ensio Kaustinen
– kilpailutoimikunta: pj Esko Orava, vara-pj Hannu Raja, Marko Touru
– ympäristötyöryhmä: pj Antti Peronius, Ensio Kaustinen, Hannu Salonen
– Lemmenjoen toiminta-alueiden kehittämistoimikunta: pj Ami Telilä, Aki Karvonen, Kai J. Rantanen
– Ivalojoen alueen kehittämistoimikunta: pj Hannu Raja, Maija Vehviläinen, Kauko Matilainen, Maire Bruun
– tietosuojavastaava: Kai J. Rantanen
Huomionosoitukset ja lahjoitukset
Pyrkyripalstan hoidosta on huolehdittu tekemällä sopimus sen kesäaikaisesta hoidosta ja kukituksesta Ivalon Taimituvan kanssa.
Pyrkyripalstan Emäsuoni-muistomerkin muistokyltit uusittiin. Kultakeskus Oy ei laskuttanut liittoa muistokylttien uusimisesta.
Liitto lahjoitti jäsenmaksukultaa perinteisesti tuettuihin kohteisiin sekä jäsenhankinta- ja PR-tarkoituksiin.
Liiton myyntiartikkeleita ja muuta materiaalia on lahjoitettu yhteistyötahoille myönteisen kultamieshengen luomiseksi.
Kiinteä omaisuus
Liiton talous on ollut kunnossa. Yhdistyksellä ei ole varsinaisia velkoja eikä vastuita.
Muun toiminnan kuluja on rahoitettu osin myös ulkopuolisella rahoituksella, joka on kerätty mm. toiminnanharjoittajilta ja jäsenlehden ilmoittajilta.
Lisäksi jäsenmaksujen yhteydessä on saatu jäsenistöltä kohdennettua vapaaehtoista jäsenmaksukolehtia.
Tarkemmat luvut näkyvät tuloslaskelmassa ja taseessa.
Kirjanpidon on hoitanut Tilitoimisto Eija Orava.
Liitto omistaa Inarin kirkonkylässä jalasmökin, Lemmenjoen välivarastointialueella taukotuvan, Morgamin Kultahaminassa autiotupa-varastorakennuksen, Morgamin Kultalassa niliaitan, Martiniiskonpalon lentotoimipaikan sivukirjaston ja yhdessä Ilmailulaitoksen kanssa Jäkäläpään lentotoimipaikan Karhu-Korhosen kirjasto-kulttuurikeskuksen, Miessinmaan kuvernöörinviraston kämppäkartanon, kaksi saunaa Elsaojan-Palsinojan valtauksilla sekä saunan Lauttaojalla ja Rönkönojalla.
Liiton omaisuuden kunto ja arvo on pyritty pitämään turvattuina.
Liitto omistaa Kiinteistö Oy Kultakodin osakkeita 164 kpl. Tämä on 98,8 % kiinteistöosakeyhtiön koko osakekannasta.
Kiinteistö Oy Kultakodin yhtiökokousedustajina ovat toimineet liiton vuosikokouksen päätöksen mukaisesti Hannu Raja, Esko Orava ja Ensio Kaustinen.
Kultakodin kiinteistön ja tontin kunto ja arvo on ylläpidetty normaalein kiinteistönhoitotoimin kiinteistöosakeyhtiön toimesta. Kultakodille teetettiin ennakoiva kattoremontti kiinteistöosakeyhtiön omarahoituksella.
Liitolla on ollut vuokrattuna huoneisto Kultakodista toimitilana ja arkistohuoneena.
Välivarastointialueet Áivihjärvellä ja Härkäselässä ovat olleet liiton jäsenten käytössä kaivupaikkojen huollon järjestämiseksi ja kaivu- ja majoituskamppeiden välivarastointiin.