LAPIN KULLANKAIVAJAIN LIITTO Ry
Toimintakertomus vuodelta 2022
Yleistä
Liitto on toiminut kaikkien Lapin kullankaivajien etujärjestönä riippumatta kaivumenetelmästä, kaivualueesta tai toiminnan luonteesta.
Liiton toiminnan kehittämisessä on noudatettu Toimintasuunnitelmaa 2022.
Kullankaivua on pyritty ylläpitämään ympäristövastuullisena elinkeinona ja harrastuksena. Kullankaivun toimintaedellytykset on pyritty turvaamaan ilman kohtuuttomia lainsäädännöllisiä tai käytännön esteitä.
Vaikuttamalla yhteiskunnalliseen mielipiteen muodostumiseen, jakamalla asiallista informaatiota kullankaivusta Suomen Lapissa ja liiton jäsenille tarjottujen jäsenetujen kautta kullankaivun aloituskynnystä madaltamalla on haluttu taata kaikille kullankaivuperinteestä ja – ammatista kiinnostuneille ihmisille mahdollisuus löytää oma polkunsa kultamaille nyt ja tulevaisuudessa.
Liiton edunvalvonta on seurannut eri lainsäädäntöhankkeita ja toimenpiteitä lakien soveltamisessa, ja pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että kullankaivajan vastuut pysyisivät toiminnan jatkamisen mahdollistavalla siedettävällä tasolla.
Toimintavuotta sävyttivät edelleen useiden eri lakien soveltamisesta sekä lakien uudistushankkeista Lapin kullankaivun toimintaedellytyksille aiheutuviin uhkakuviin varautuminen.
Edunvalvonta
Jäsenistön edut on pyritty turvaamaan sekä kullankaivun että siihen liittyvien tukitoimintojen, kuten liikkumisen ja asumisen osalta.
Lainsäädäntöä, alempitasoisten säädösten muotoutumista, suunnitelmia ja hallintokäytännön soveltamista on seurattu aktiivisesti, ja reagoitu nopeasti ja rakentavasti kullankaivun edellytyksiin vaikuttaviin muutoksiin.
Liitto on pyrkinyt edunvalvontatoimikunnan koordinoimana luotaamaan yhteiskunnan asenteita kullankaivua ja kultaperinnettä kohtaan, sekä muokkaamaan niitä jatkuvuudelle myönteiseen suuntaan. Tässä työssä on käytetty hyväksi olemassa olevia kontakteja poliittisiin päätöksentekijöihin ja viranomaisiin sekä pyritty aktiivisesti luomaan uusia kontakteja.
Medialle on aktiivisesti tarjottu asiallista tietoa positiivisista uutisista kultamailta sekä vastattu avoimesti alan haasteita koskeviin kysymyksiinkin.
Jäsenistölle on tarjottu asiantuntija-apua ja neuvontaa lausuntojen ja konsultointien muodossa kullankaivun hallinnointiin liittyen.
Havaituista muutostarpeista on lausuttu valvoville ja päättäville tahoille sekä lausuntopyyntöihin vastaamalla että aloitteellisilla yhteydenotoilla kullankaivun edellytysten turvaamiseksi.
Kaivoslain uudistamisen synnyttämiin uhkakuviin on varauduttu selvittämällä muutoshankkeen taustoja ja tavoitteita sekä seuraamalla kaivoslakityöryhmän työn etenemistä. Kullankaivajat eivät olleet lakimuutoksen osalta myöskään kuultavina.
Liitto antoi pyydettynä lausunnon hallituksen esityksestä kaivoslain muuttamiseksi. Lausunnon valmisteli liiton edunvalvontatoimikunta, joka valtuutettiin käyttämään lausunnonvalmistelussa lakiteknistä konsultointia.
Liiton edunvalvontatoimikunta valmisteli ja antoi lausunnon Pohjois-Suomen AVI/Ympäristöluvat pyytämään lisäselvitykseen koskien Lemmenjoen kaivospiirien alueiden jälkihoito- ja maisemointisuunnitelmaa sekä vastineen lausunnonantamisen yhteydessä satuun Metsähallitus Luontopalveluiden muistutukseen.
Kullanhuuhdonnan maksut vahvistettiin Tukesin maksullisten suoritteiden ehdotusluonnoksen suuruisina liiton asiaa vastustaneesta lausunnosta huolimatta.
Lapin ELY-keskuksen ympäristösuojeluosasto antoi liitolle välitettäväksi tiedotteen Natura-säännösten huomioimisesta kullanhuuhdonnassa ja sen luvituksessa.
Liiton edunvalvonta katsoi tällaisen Natura-selvitysvaateen kullanhuuhdontaluvituksen harkinnassa olevan perusteeton ja asiakirjan statuksen epäselvän. Liiton edunvalvonta valtuutettiin selvittämään tiedotteen statusta ja tarvittaessa vastustamaan sen huomioimista kullanhuuhdonnan hallinnoinnissa.
Liitto antoi pyydettynä lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaivosmineraaliveroa koskevasta lainsäädännöstä. Lausunnonssaan liitto näki, että kullanhuuhdontahankkeita ei tulisi kaivosmineraaliveron maksajiksi luokitella. Lausunnossa otetaan kantaa myös Paliskuntain yhdistyksen ja Saamelaiskäräjien argumentointiin, sekä kuntien tilanteeseen.
Liiton edunvalvontatoimikunta tarkasteli Saamelaiskäräjien valitusoikeuden hyödyntämistä nykyisen saamelaiskäräjälain ja muun lainsäädännän puitteissa eri maankäyttöhankkeissa.
Liiton edustajat osallistuivat Lemmenjoen lakkautettavia kaivospiirejä koskeviin katselmuksiin elokuussa Tukesin, Metsähallituksen Luontopalveluiden ja Lapin ELY-keskuksen kanssa.
Kahtena päivänä katselmukseen osallistui myös Saamelaiskäräjien edustaja.
Katselmuksesta ei tehty muistiota.
Lisäksi käytiin epämuodollisempia yhteistyötapaamisia eri sidosryhmien kanssa.
Jäsenistö
Toimintakaudella 2022 yhdistykseen liittyi 266 (v.2021 376) uutta jäsentä. Jäsenmäärän kasvu kääntyi negatiiviseksi ensimmäistä kertaa 34 vuoteen. Rästijäsenmaksujen vuoksi katsottiin 152 henkilöä hallituksen päätöksellä eronneiksi ja 182 henkilöä ilmoitti toimintakauden aikana itse päätöksestään erota yhdistyksestä.
Toimintasuunnitelman mukainen huomion kiinnittäminen nuorison aktivoimiseen kullankaivuharrastuksen pariin näkyy sinänsä kylläkin vaatimattoman nuorisojäsenmäärän kasvuna.
Liiton hallitus on pyrkinyt aktivoimaan jäseniä hakemaan yhdistyksen varsinaista jäsenyyttä, ja löytämään keinoja sitouttaa jäsenistöä yhdistyksen toimintaan.
2022 2021 Muutos
Varsinaiset jäsenet 496 472 24
Kannattajajäsenet 3713 3762 – 49
Yhteensä 4209 4234 – 25
Kunniajäseniä 10 10 0
Nuorisojäseniä 76 71 5
Liiton rahastonhoitaja on hoitanut jäsenrekisterin ja jäsenmaksuseurannan ylläpidon.
Jäsenpalvelut
Kesäaikainen toiminnanjohtaja Hannu Raja kulki kaivukaudella aktiivisesti eri kulta-alueilla ja ohjasi, neuvoi ja opasti jäsenistöä käytännön kullankaivuun liittyvissä asioissa sekä välitti jäsenistön näkemyksiä toiminnan kehittämisestä liiton hallitukselle.
Liiton jäsenistön vapaassa käytössä olleet kullanhuuhdonta-alueet olivat suosittuja ja kaivutoiminta alueilla oli aktiivista, asiallista ja kultaa tuottavaa. Koronapandemian laannuttua pystyttiin jäsenalueiden käyttö järjestämään turvallisesti.
Alueilla toimi arviolta yhteensä 500 – 600 yhdistyksen jäsentä.
Jäsenistön käytössä olivat Ivalojoen-Laanilan alueella valtaukset Elsaojalla, Pulkkisenojalla, Palsinojalla, Rönkönojalla, Piispan- ja Pikku-Piispanojalla sekä Lautta-ojalla Purnumukan alueella. Lemmenjoella vapaassa käytössä olivat jäsenetu-alueet Karuojalla ja Kotaojalla.
Metsähallituksen kanssa oli tehty maksullinen vuokrasopimus pysäköinti- ja leiriytymisalueen vuokraamisesta Piispanojalle.
’Isolan kaivos’ huuhdontalupa-alueelle on myönnetty vuokrakaivuoikeus hakemuksien perusteella.
Osuus ’Pihlajamäki-Klondyke’-kaivospiiristä Heikki Pihlajamäen ’Miessinmaan kuvernöörinviraston’ rakennuskokonaisuuksineen on liiton omistuksessa. Alueelle on saatu kaivoslain 182.§:n mukainen kullanhuuhdontaluvan jatkolupa. Toiminnan kehittämistä aletaan suunnitella, kun alueella toimineen koneellisen kullankaivun alasajo on saatettu loppuun.
Alueen ympäristöön tulee jäämään Metsähallituksen Kultareitin reittikohde ’Pihlajamäki’ ja ’Koneellinen kullankaivu’ opasteet ja konekaivurekonstruktio.
Liiton nimeämä risteilytoimikunta piti palavereita ja valmisteli talvisen jäsentapahtuman järjestämistä 28. – 30.1.2022. Kultaseminaariristeilyn ennakkomyynti ja markkinointi aloitettiin marraskuussa 2021. Maan hallituksen yllättävät päätökset koskien koronan leviämisen rajoittamista pakottivat liiton hallituksen perumaan suunnitellun seminaariristeilyn ja siirtämään sitä kokonaisella vuodella eteenpäin ja palauttamaan jo saadut ennakkomaksut.
Liiton Pikkujoulujen ohjelmallinen osuus järjestettiin Oulun yliopistolla, Oulu Mining School tutkimuskeskuksessa ja Materiaalianalyysi-keskuksessa 9.12.2022. Yltäkylläinen pikkujouluillallinen nautittiin Lapland Hotels Oulussa. Pikkujouluihin osallistui 61 henkeä.
Tiedottaminen
Sisäinen tiedottaminen on tapahtunut jäsenlehti Prospäkkärin ja yhdistyksen kotisivujen välityksellä. Prospäkkäri ilmestyi 4 kertaa.
Jäsenlehti Prospäkkärin vastaavana päätoimittajana toimi Kai J. Rantanen ja taitosta vastasi Liisa Hertell LH Viestinnästä. Painopaikkana oli Kirjapaino Hermes Oy.
Lehden toimitus kiittää kaikkia lehden toimittamiseen osallistuneita ja siinä avustaneita.
Prospäkkärin kuluja on osin katettu ilmoitusmyynnillä.
Jäsenlehteä on käytetty eri viranomaisten tiedotuskanavana jäsenistölle sekä osaltaan myös ulkoiseen tiedottamiseen ja PR-tarkoituksiin.
Liiton sosiaalisen median päätoimittajana on toiminut Hannu Raja, päätoimittajuus on sisältänyt liiton kotisivujen ja liiton Facebook-profiilin ylläpidon.
Liiton internet-sivusto toimii merkittävimpänä jäsenhankintakanavana sekä sisäisenä ja ulkoisena tiedotuskanavana.
Kotisivuja ja jäsenrekisterin sähköpostijärjestelmää on käytetty nopeiden tiedotusasioiden kanavana.
Jäsenrekisterin sähköpostijärjestelmä ei ole enää toiminnut yhtä notkeasti kuin aiemmin, johtuen käytetyn palvelimen massapostitusten rajoituksista roskapostittamisen ehkäisemiseksi.
Muu tiedotus ja sidosryhmäyhteistyö
Liitto tarjosi tiedotusvälineille totuudenmukaista tietoa tarinarikkaasta Lapin kultaperinteestä sekä avusti mediaa hankkimaan artikkeleihin tarvittavia tausta- ja yhteystietoja. Median haastattelu- ja tietopyyntöihin suhtauduttiin asiallisen myönteisesti.
Myös alan haasteita koskevaan uutisointiin tarjottiin asiallista ja tosiasioihin pohjautuvaa tietoa.
Metsähallituksen Luontopalvelut ja Lapin ELY-keskuksen ympäristösuojelu ovat vastustaneet kullanhuuhdontalupien myöntämistä alueille, joilta on kartoituksessa löydetty EU:n luontodirektiivin mukaisia uhanalaisia lajeja.
Liitto oli mukana toimeksiannossa, jonka mukaisesti kasvibiologilta haettiin lausuntoa uhanalaisten lajien esiintymistä ja kullankaivutoiminnan vaikutuksesta niihin.
Aiemmin Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelmaksi ja nykyään ihan kiertelemättä Saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelmaksi nimetty Metsähallituksen maan- ja luonnonkäyttöä alueella ohjaava periaatekokoelma valmistui. Lausunnossaan liitto esitti suunnitelman palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.
Liitto järjesteti kullankaivun edunvalvonta-aiheinen miniseminaari perjantaina 25.3.2022 Tankavaaran Luontokeskuksessa vuosikokouksen aattona. Seminaariin osallistui 25 henkilöä.
Paikalle alustamaan oli kutsuttu Tukes, Lapin ELY-keskus, TEM, Metsähallituksen Luontopalveluiden edustaja sekä Kiinteistökehityksen kaivannaisasiantuntija sekä liiton edunvalvonta.
Kullanhuuhdonnan SM-kisojen yhteydessä Tankavaaran Luontokeskuksessa järjestettiin LKL:n edunvalvonnan ja Puhdas Au -hankkeen tiedotustilaisuus. Paikalla oli noin 40 henkilöä.
Muu toiminta
Vesistövaikutusten yhteistarkkailu toteutettiin liiton organisoimana Lapin ELY-keskuksen hyväksymänä erillisenä tarkkailuohjelmana Ivalojoen-Sotajoen-Vuotso -alueella ja supistettuna jälkitarkkailuna Lemmenjoen vesistöalueilla. Ivalojoen et. al. alueilla tarkkailu toteutettiin vielä voimassa olleella päivittämättömällä yhteistarkkailuohjelmalla, koska poikkeusolojen vuoksi tarkkailuohjelman päivitys ei ole edennyt.
Tarkkailuohjelmaa täydennettiin omaehtoisesti ylimääräisillä näytepisteillä.
Vesistötarkkailun analyyseistä ja vuosiraportoinnista hyväksyttiin Eurofins Ahma ympäristöyhteenliittymän tarjous.
Tarkkailuohjelmien kustannukset on laskutettu niiltä ympäristölupavelvollisilta, joiden toimintaan tarkkailu on kohdistunut.
Valvovan viranomaisen raportointiin kohdistamat vaateet ja alan toimijoiden keskittyminen Eurofins-yhteenliittymän hoitoon ovat syöneet kilpailutuksesta saadun hyödyn.
Lapin ELY-keskuksen esityksestä toteutettuja toimenpiteitä Palsinojaan liiton lapiokaivulaueilta tulevan kuormituksen pienentämiseksi jatkettiin.
Liitto toimi osatoteuttajana yhteistyössä Kajaanin AMK:n kanssa PuhdasAu-Vesi projektin vesienhallinnan käytänteiden parantamiseksi Lapin liiton alueellisen hankerahoituksen kehittämistuella.
Liiton edustajana hankkeen ohjausryhmässä toimi Anurag Lehtonen.
Palsin- Sotajoen tien ajettavuutta ylläpidettiin lanaamalla ja lanaa paranneltiin alueen kullankaivajat tienparannustalkoiden yhteydessä kerätyillä kolehtivaroilla.
Lemmenjoella ylläpidettiin talvista huoltoreittiä lanaamalla.
Kullanhuuhdontakisat
Liitto oli päävastuullinen Kullanhuuhdonnan SM-kisojen järjestäjä.
Taloudellisen vastuun kisajärjestelyistä kantoi Tankavaaran Kultakylä liiton kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti.
Kullanhuuhdonnan SM-kilpailut järjestettiin Tankavaarassa 29. – 31.7.2022.
Kisoihin osallistui n. 150 kilpailijaa.
Kisapäällikkönä toimi Esko Orava ja Hannu Raja varakisapäällikkönä.
Tuija Tunturi on toiminut WGA:n hallituksen jäsenenä ja hallituksen sihteerinä.
WGA:n Suomen maadelegaatteina ovat toimineet Pia Turunen, Marko Touru ja Pentti Hongisto.
Suomen edustajina WGA:n vuosikokoukseen osallistuivat Marko Touru ja Pentti Hongisto.
SM- ja MM-kisajärjestelyitä ja niiden kehittämistä koskevassa kisatyöryhmässä liitoa ovat edustaneet Esko Orava, Hannu Raja ja Marko Touru.
Hallinto
Vuosikokouksessa 19.6.2021 valittiin puheenjohtajaksi kolmivuotiskaudelle 2021 – 2023 Marko Touru. Tourun erityisvastuunaan liiton hallituksessa ovat ulkoiset suhteet ja kilpailutoiminta.
Hallituksen muina jäseninä toimivat: Ami Telilä, varapuheenjohtaja; erityisvastuualueena Lemmenjoen alueet, kalusto sekä kulkuyhteydet, Kai J. Rantanen, sihteeri / rahastonhoitaja; erityisvastuualueena jäsenrekisteri, Hannu Raja; erityisvastuualueena Kutturantienvarren ja Laanilan alueet, kalusto sekä kulkuyhteydet, Esko Orava; erityisvastuualueena kisatoiminta, Anurag Lehtonen; erityisvastuualueena yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja tiedotus ja Jutta Vehviläinen; erityisvastuualueena laivaristeily ja muut tapahtumat.
Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 26.3.2022 Hotelli Riekonlinnan auditoriossa, Saariselällä. Kokoukseen osallistui 26 jäsentä.
Hallitus piti 9 kokousta, ja lisäksi käsitteli ja valmisteli asioita aktiivisesti sähköisellä foorumilla.
Hallitus kokeili vuosikello-järjestelmää toimintansa ja ajanhallinnan tehostamiseksi
Liiton osa-aikaisena toiminnanjohtajana työskenteli 1.1. – 16.6.2021 ja 16.8. – 31.12.2021 Kai J. Rantanen yhdistyksen jäsenasioita ja muita arkirutiineja pyörittäen.
Hannu Raja toimi osa-aikaisena toiminnanjohtajana aktiivikaivukaudella ajanjaksolla 16.6. – 16.8.2021 kiertäen aktiivisesti eri kullankaivualueilla. Liitolla on vuokrattuna toiminnanjohtajan tukikohdaksi Kasöörin kämpän majoitus- ja toimitilat jäsenistön kesä-aktiviteettien kannalta keskeiseltä paikalta Tankavaaran Kultakylästä.
Toimikaudella 2022 toimivat seuraavat toimikunnat
– risteilytoimikunta: Pentti Hongisto ja Jutta Vehviläinen
– edunvalvontatoimikunta: pj Antti Peronius, Leila Kostiainen, Anurag Lehtonen
– kilpailutoimikunta: pj Esko Orava, vara-pj Hannu Raja, Marko Touru
– ympäristötyöryhmä: pj Antti Peronius, Esther Takaluoma
– Lemmenjoen toiminta-alueiden kehittämistoimikunta: pj Ami Telilä, Aki Karvonen, Kai J. Rantanen
– Ivalojoen alueen kehittämistoimikunta: pj Hannu Raja, Maire Bruun, Mika Yläpelto
– tietosuojavastaava: Kai J. Rantanen
Huomionosoitukset ja lahjoitukset
Pyrkyripalstan hoidosta on huolehdittu tekemällä sopimus sen kesäaikaisesta hoidosta ja kukituksesta Ivalon Taimituvan kanssa.
Liitto lahjoitti jäsenmaksukultaa perinteisesti tuettuihin kohteisiin sekä käytti sitä koulutus- ja PR-tarkoituksiin sekä valtauksille nikkaroituihin paskahuusseihin.
Liiton myyntiartikkeleita ja muuta materiaalia on lahjoitettu yhteistyötahoille myönteisen kultamieshengen luomiseksi.
Kiinteä omaisuus
Liiton talous on ollut kunnossa. Yhdistyksellä ei ole varsinaisia velkoja eikä vastuita.
Muun toiminnan kuluja on rahoitettu osin myös ulkopuolisella rahoituksella, joka on kerätty mm. toiminnanharjoittajilta ja jäsenlehden ilmoittajilta.
Lisäksi jäsenmaksujen yhteydessä on saatu jäsenistöltä kohdennettua vapaaehtoista jäsenmaksukolehtia.
Tarkemmat luvut näkyvät tuloslaskelmassa ja taseessa.
Kirjanpidon on hoitanut Tilipalvelu Saana Kallatsa Oy.
Liitto omistaa Inarin kirkonkylässä jalasmökin, Lemmenjoen välivarastointialueella taukotuvan, Morgamin Kultahaminassa autiotupa-varastorakennuksen, Morgamin Kultalassa niliaitan, Martiniiskonpalon lentotoimipaikan sivukirjaston ja yhdessä Ilmailulaitoksen kanssa Jäkäläpään lentotoimipaikan Karhu-Korhosen kirjasto-kulttuurikeskuksen, Miessinmaan kuvernöörinviraston kämppäkartanon, kaksi saunaa Elsaojan-Palsinojan valtauksilla sekä saunan Lauttaojalla ja Rönkönojalla.
Liiton omaisuuden kunto ja arvo on pyritty pitämään turvattuina.
Liitto omistaa Kiinteistö Oy Kultakodin osakkeita 164 kpl. Tämä on 98,8 % kiinteistöosakeyhtiön koko osakekannasta.
Kiinteistö Oy Kultakodin yhtiökokousedustajina ovat toimineet Hannu Raja ja Esko Orava.
Kultakodin kiinteistön ja tontin kunto ja arvoa on ylläpidetty normaalein kiinteistönhoitotoimin kiinteistöosakeyhtiön toimesta.
Liitolla on ollut vuokrattuna huoneisto Kultakodista toimitilana ja arkistohuoneena.
Välivarastointialueet Áivihjärvellä ja Härkäselässä ovat olleet liiton jäsenten käytössä kaivupaikkojen huollon järjestämiseksi ja kaivu- ja majoituskamppeiden tilapäiseen välivarastointiin.Áivihjärven välivarastointialuetta on käytetty Lemmenjoen lakkautettavilta kaivospiireiltä poiskelkottavan kaluston välilanssina.