Edunvalvonta

Kaivoslaki eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä. Avautuvalta sivulta löytyy tiivistelmä asiasta. Lisää asiasta puhujittain löydät seuraavasti: Klikkaa vasemmalla reunalla ”oikopolku” osiossa olevaatäysistunto palkkia. Avautuvalta sivulta vasemmassa reunassa on palkki ”pöytäkirjat puheenvuorottain 09.11.1999-”. Sitä klikattuasi kirjoita avautuvalle sivulle ”hakusana” kohtaan”kaivoslaki” ja klikkaa ”hae”. Sivulta löytyy puheenvuorot puhujittain täysistunnossa.

Ohjeet Perustus- ja Ympäristövaliokuntien lausuntoihin ym. asiaa kaivoslain etenemisestä.
Mene sivulle www.eduskunta.fi. Sieltä asiahaku ja kirjoita hae hakusanalla lokeroon PeVL 32/2010 ja klikkaa hae. Avautuvalta sivulta löytyvät valiokuntien lausunnot klikkaamalla haluamaasi lausuntoa.

(25.02.2011)
LKL:n lehdistötiedote.

(25.02.2011)
Talousvaliokunnan mietintö ehdottaa 15 vuoden siirtymäaikaa koneellisen kullankaivun ja kaivospiirien lakkauttamiseen.

(22.10.2010)
Perustuslakivaliokunnan lausunto kaivoslaista:

”Kun toisaalta otetaan huomioon se, että toimintaa voidaan käytännössä harjoittaa vain muutaman
kuukauden ajan vuodessa, ei valiokunnan mielestä ole perustuslaista johtuvaa estettäkään vähäisessä
määrin pidentää siirtymäaikaa ja säätää alueenkunnostamisvelvoite alkamaan vasta siirtymäajan
jälkeen. Siirtymäsäännökseen ei sisälly korvausjärjestelyä”

(28.05.2010)
LKL:n lausuntoTalousvaliokunnalle

(6.4.2010)
LKL:n lausunto Ympäristövaliokunnalle

(16.3.2010)
LKL:n lausunto Perustuslakivaliokunnalle

—————————————————————–

(1.3.2010)

Hallituksen esitys kaivoslaiksi on perustuslain vastainen. Oikeustieteen tohtori Casper Herlerin lausunto sisältää mm. seuraavaa:

1. Ympäristöhaittoihin vetoaminen ei täytä suhteellisuusperiaatteen vaatimuksia.

2. Yhdenvertaisuusperuste puhuu pikemminkin oikeuksien lak-kauttamista vastaan.

3. Perusteltujen odotusten (ns. luottamuksensuojan) muuttumista koskevia perusteita tulee arvioida toisin kuin esityksessä on tehty.

4. Lisäksi esimerkkinä mainitut ympäristölait sisältävät säännöksiä, jotka nimenomaan oikeuttavat vanhaa toimintaa, mistä syystä nämä eivät perustele esitettyä ajatusta luottamuksensuojan kaventumisesta.

5. Siirtymäajalla ei sen sijaan voida tasapainottaa ja sopeuttaa lopullista varallisuuspitoisten oikeuksien omaisuudenriistoa.

6. Koneellisen kullankaivuun lakkaaminen Lemmenjoen kansallispuistossa ja käytännössä puuttuvat mahdollisuudet saada jatkaa toimintaa uuden luvan nojalla merkitsevät käytännössä omaisuudensuojan, elinkeinovapauden ja yksityisyyden sekä yhdenvertaisuusperiaatteen valossa de facto pakkolunastuksenomaista toimenpidettä, josta tulee suorittaa täysi korvaus.

7. Suomen kaivosoikeuden oikeusperinteen ja myös vallitsevan kaivoslain mukaisesti oikeus kaivoskivennäisiin ei kuulu maanomistajalle eikä valtiolle, vaan sille löytäjälle joka saa vahvistettua alueelle kaivosoikeudellisen hyödyntämisoikeuden.

———————————————————————

(19.01.2010)

Lapin Kullankaivajain Liitto ry tuo esiin kymmeniä suoranaisia virheitä, valheita tai epäoleellisuuksia joilla lakia valmistellut virkamiesryhmä yrittää lakkauttaa ammattimaisen kullankaivun Suomesta ja ajaa harrastajat taloudelliseen ahdinkoon.

Hallituksen esitys kaivoslaiksi.

———————————————————————

(22.12.2009)

Lapin Kullankaivajain Liitto Ry LEHDISTÖTIEDOTE
INARI

Aihe: Kaivoslakiuudistus (esitys annettu 22.12.2009).

Lapin Kullankaivajain Liitto Ry on järkyttynyt siitä, että ilman yhteiskunnan tukia toimiva, kannattava elinkeino lakkautetaan mahtipäätöksellä. Tämä nousukaudella valmisteltu päätös tuntuu käsittämättömältä, koska samaan aikaan kun Suomen talouselämä sukeltaa, kulta-alalla on ennätyskorkean kullan hinnan ansiosta erittäin hyvät toimintaedellytykset.

Kaivoslakiesityksessä esitetään, että ne kaivospiirit, joilla harjoitetaan kullanhuuhdontaa, lopetetaan. Siirtymäaika on 8 vuotta. Muita ns. kovan kiven kaivospiirejä lakkautus ei koske.

Perusteluna on käytetty sitä, että kaivospiireillä tapahtuvalla koneellisella kullankaivulla voi olla tulevaisuudessa mahdollisia, hallitsemattomia vaikutuksia ympäristöön. Lainsäätäjä on pitänyt ongelmana Lemmenjoen kansallispuistossa kaivospiireillä tapahtuvaa koneellista kullanhuuhdontaa.
Samalla lakkautetaan myös ne kaivospiirit, joilla ei ole kaivettu koneella ja nekin kaivospiirit, jotka eivät ole lähelläkään Lemmenjoen kansallispuistoa.

Nykyisestä toiminnasta ei ole yksilöity eikä osoitettu olevan haittavaikutuksia, vaan perusteluna on käytetty nimenomaan mahdollisia vaikutuksia. Kullankaivua on harjoitettu Lapissa ammattina 130 vuotta. Lemmenjoen kansallispuistoa laajennettiin toimivan kulta-alueen päälle vasta 1970, jolloin erityisesti luvattiin, että toiminta saa jatkua. Näitä lupauksia on kavennettu hiljalleen ja nyt syödään viimeisetkin sanat.

Uusi kaivoslaki sallii pienimuotoisen kullankaivun, joka ei ole taloudellisesti kannattavaa. Todennäköisesti kullankaivu tulee säilymään harrastuksena ja elämäntapana. Kaivoslaki viisinkertaistaa (10e -> 50e /ha) kullankaivajien Metsähallitukselle maapohjan käytöstä maksaman vuosittaisen korvauksen.

Kullankaivu on ollut Pohjois-Lapissa yksi niitä harvoja elinkeinoja, jota harjoitetaan kannattavasti ilman yhteiskunnan tukia. Kullankaivun yhteyteen on integroitu merkittävää matkailutoimintaa, korunvalmistusta ja matkamuistojen valmistusta. Lakkautuspäätöksen vaikutukset Lapissa ovat noin 30 työpaikkaa.

Inarissa 22.12.2009

Jouko Korhonen, puheenjohtaja (konekaivaja, II-sukupolven kullankaivaja)
p: 040 3442200
Antti Peronius, toiminnanjohtaja (geologi, III-sukupolven kullankaivaja)
p: 050 4362316

Lapin Kullankaivajain Liitto Ry (perustettu Lemmenjoella 1949 kultaryntäyksen yhteydessä)

——————————————————————-

(1.12.2008)
Lapin Kullankaivajain Liiton lausunto kaivoslaista.

Koneellinen kullankaivu loppuu Lemmenjoella ilman lakimuutostakin. Kaivajien investoinnit ja kaivun väheneminen näkyy gallupista.

——————————————————————-

Lataa tästä Noin 25 asiaa kaivoslaista ja kullankaivusta jotka luulit tietäväsiluettavaksesi.

——————————————————————–

Jäsenlehti Prospäkkärin kaivoslakinumero on jaettu kaikille kansanedustajille. Voit lukea sen tästä.

”ehdotettu muutos merkitsisi koneellisen kullanhuuhdonnan päättymistä nykyisessä laajuudessaan Lemmenjoen kansallispuistossa.”

Kaivoslakiuudistus:

LKL:n toinen kannanotto:

Ympäristöministeriö ja Metsähallitus johtivat kaivoslakityöryhmää harhaan.

LKL:n ensimmäinen kannanotto lakiuudistukseen.